RAU: Ostoliikenteen kilpailutus voi lisätä junaliikenteen kustannuksia
Rautatiealan Unionin RAUn puheenjohtaja Markku Lehtinen kirjoittaa blogissaan, että rautateiden henkilöliikenteen kilpailuttamista perustellaan usein tehokkuudella ja säästöillä.
- Suomen olosuhteissa kilpailutus voi kuitenkin johtaa päinvastaiseen lopputulokseen: kustannusten kasvuun, hallinnolliseen monimutkaisuuteen ja uusiin riskeihin.
Lehtisen mukaan henkilöjunaliikenteen julkisilla hankinnoilla on keskeinen rooli liikennejärjestelmän runkona, sillä ne täydentävät markkinaehtoista liikennettä, parantavat alueiden saavutettavuutta, ohjaavat kulkutapavalintoja ja vaikuttavat pitkällä aikavälillä yhdyskuntarakenteeseen.
- Nykyinen 35 miljoonan euron vuosittainen ostoliikennesopimus VR:n kanssa on Traficomin arvion mukaan kasvamassa 2030-luvulla vähintään 220 miljoonan euron vuotuisiin bruttokustannuksiin.
- Nykyinen malli, jossa VR hoitaa ostoliikenteen keskitetysti, on hallinnollisesti yksinkertainen ja kaluston hallinta on yhden toimijan vastuulla. Kilpailutuksen myötä järjestelmä monimutkaistuu ja kustannukset kasvavat.
Lehtinen arvioi haasteena olevan markkinan koko Suomessa.
- Suomen rataverkko on harva ja liikennemäärät suhteellisen pienet. Lisäksi rataverkon kapasiteetti rajoittaa kilpailun hyötyjä. Suuri osa Suomen rataverkosta on yksiraiteista, ja erityisesti pääkaupunkiseudulla kapasiteetti on jo nyt tiukoilla. Uusien toimijoiden tulo ei välttämättä lisää vuorotarjontaa, jos infrastruktuuri ei mahdollista sitä.
- Seurauksena voi olla, että markkina ei ole riittävän kiinnostava ja kilpailuun osallistuu vain muutama toimija. Jos kilpailu jää näennäiseksi, odotetut kustannussäästöt ja palvelun laadun parantuminen eivät toteudu.
Lehtinen korostaa, että huoltovarmuus on oma kriittinen näkökulmansa.
- Jos kilpailutuksen seurauksena syntyy tilanne, jossa toimija vetäytyy markkinoilta tai ajautuu talousvaikeuksiin, valtio joutuu nopeasti paikkaamaan aukkoa, mikä voi aiheuttaa palvelukatkoja. Häiriötön liikenne edellyttää varakaluston ylläpitoa ja huoltokapasiteettia, mikä lisää kustannuksia verrattuna nykyiseen malliin.
