RAIDELIIKENNE SUOMESSA
Rautatieliikenne on markkinaehtoista ja julkinen palvelu. Tavaraliikenne sekä ratojen rakentaminen ja kunnossapito ovat jo nyt vapaasti kilpailtua toimintaa. Matkustajaliikenteessä valtiolla ja VR:llä on yksinoikeussopimus, jolla varmistetaan matkustajaliikenteen toimivuus koko maassa eli niillä rataosilla, joilla se ei muuten olisi taloudellisesti kannattavaa. Veturimiesten liiton kokoamaa aineistoa henkilöliikenteen kilpailuttamisesta löytyy TÄÄLTÄ.
Liikenne koostuu kolmesta osasta: markkinaehtoisesta liikenteestä, liikenne- ja viestintäministerön ostamasta ostoliikenteestä sekä VR:lle yksinoikeussopimuksen perusteella määrätystä velvoiteliikenteestä.
Matkustajamäärät
Suomalaiset pitävät raiteista! Raideliikenteen suosio on kasvanut tasaisesti. Tällä hetkellä tehdään vuosittain vajaat 70 miljoonaa matkaa rautateitse, kun vastaava luku vuonna 2001 oli 55 miljoonaa matkaa. Jos lasketaan mukaan metro- sekä raitiotieliikenne, tehdään jo melkein 190 miljoonaa matkaa vuodessa.
Varsinkin rautateiden osalta uutta kasvua onhaettava nyt niin, että juna pärjää yhä kovenemassa kilpailussa. Metro- ja raitiotieliikennettä kehitetään pääkaupunkiseudulla vahvasti. Tampere ja Turku suunnittelevat uusien raitioteiden rakentamista. Raideliikenne kiinnostaa suomalaisia ja me ymmärrämme miksi.
Tavaraliikenteen kuljetusmäärät
2000-luvun alkupuolella kotimaan tavaraliikenteen kuljetukset olivat vuosittain lähes 450 milj.tonnia ja saavuttivat 470 milj. tonnia vuonna 2008. Sen jälkeen kuljetukset ovat vähentyneet pitkään jatkuneen talouden taantuman takia eivätkä määrät ole palautuneet pudotusta edeltäneelle tasolle. Kuljetusmuotojen osuudet ovat kuitenkin pysytelleen likimain samansuuruisina viime vuosina (Liikennejärjestelmä.fi).
Suomen rautateiden historia
Suomen ensimmäinen rataosuus avattiin 31. tammikuuta 1862 Helsingin ja Hämeenlinnan välillä. Tämän jälkeen 1870 valmistui yhteys Pietariin. Osana Venäjän valtakuntaa Suomessa alettiin käyttää venäläistä raideleveyttä (1 524 mm / 5', Venäjällä nykyisin 1 520 mm).
Rataosuutta Helsinki-Hämeenlinna jatkettiin Toijalan kautta Tampereelle 1876 ja sivuhaaran kautta Turkuun. Vuonna 1878 avattiin yhteys Tampereelta Haapamäen kautta Seinäjoelle ja Vaasaan. Vuonna 1884 Oulu oli liitetty Seinäjokeen.
Vasta vuonna 1909 valmistui rautatie Lapin pääkaupunkiin Rovaniemelle. Rautateiden rakentaminen loppui sen jälkeen pitkäksi aikaa. 1960-luvulla tehtiin rata Parikkalasta Onkamoon. 1960-luvulla ja 1970-luvulla tehtiin oikorata (Tampere–)Lielahti–Parkano–Seinäjoki, joka lyhensi Etelä-Suomen ja Pohjois-Suomen välistä matka-aikaa selvästi.
Sähköistys alkoi vuonna 1968. Sähköistämisellä saavutettiin pienempi energiankulutus ja saasteettomuus. Ensimmäinen sähkörata tuli Helsingistä Kirkkonummelle.
Monia vilkkaita reittejä sähköistettiin kuitenkin vasta 1990-luvulla, kuten Tampere–Jyväskylä vuonna 1994 ja Helsinki–Turku vuonna 1995.