Raidealan liitot eivät lämpene venäläisvaunujen poikkeusluvalle kotimaan liikenteessä
Raideammattilaiset JHL ja Rautatiealan Unioni RAU suhtautuvat lausunnoissaan kielteisesti hallituksen esitykseen muuttaa raideliikennelakia siten, että venäläisiä tavaravaunuja voitaisiin käyttää kotimaan liikenteessä.
Eduskunnalle ehdotetaan muutettavaksi raideliikennelain 80 §:ää niin, että pykälässä sallittaisiin Venäjälle ja Baltian maihin rekisteröityjen Suomessa toimivien metsäteollisuuden yritysten omistamien puutavarakuljetusten vaunujen käyttö kansainvälisen liikenteen rautatiekuljetusten lisäksi Suomen sisäisissä puutavarakuljetuksissa.
Raideammattilaisten puheenjohtaja Teppo Järnstedt toteaa, että venäläisen vaunukaluston lähes kokonaan puuttuvat turvalliset ylikulku- ja kulma-astimet vaarantavat ja hidastavat huomattavasti vaihtotyötä ratapihoilla ja luovat suuren riskin vaihtotyöntekijöille.
- Tässä tilanteessa vaikuttaa vahvasti siltä, että venäläisten vaunujen huoltohistorian selvittäminen ei ole mahdollista. Vaikka vaunujen huoltoväli on pitkä, niin kukaan ei tiedä milloin vaunujen huoltoaika umpeutuu, jolloin käsityksemme mukaan ne menevät käyttökieltoon. Lisäksi tietääksemme Suomessa ei ole venäläisten vaunujen sertifioitua kunnossapitäjää.
- EU määrittää hyvin vahvasti kunnossapitäjän velvollisuudet, jolloin kunnossapitäjä olisi vastuullinen vaunujen teknisestä kunnosta. Mielestämme on hyvin kyseenalaista, että henkisesti ollaan valmiita hankkimaan varaosia Venäjältä, vaunujen liikennekelpoisuuden varmistamiseksi.
RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki muistuttaa, että venäläisvalmisteisten vaunujen käyttöönotto edellyttäisi joko venäläisten vaunujen huomattavia rakenteellisia muutoksia tai rautatielain muutosta ja EU:n teknisten säännösten uutta tulkintaa
- Mikäli rautatieturvallisuudesta halutaan huolehtia tarkoittaa se merkittäviä rakenteellisia muutoksia.
- Lisäksi on huomioitava, että venäläisten vaunujen huolto ja korjaus ovat riippuvaisia Venäjältä ostettavista varaosista ja ne on toimitettava huoltoon Venäjälle, mikä lisää riippuvuutta Venäjän teollisuudesta.
(Kuva: Jukka Virta)
