Väylävirasto: Helsinki-Riihimäki -ratahankkeeseen ennätysmäiset yli 40 miljoonaa EU-tukea
Väylävirasto kertoo, että Helsinki-Riihimäki -ratahankkeen toisen vaiheen rakentamiseen on myönnetty EU-tukea yhteensä 40,34 miljoonaa euroa vuosille 2023–2027. Tämä on suurin kerralla Suomeen saatu CEF-tukisumma. Aiemmin hanke on saanut CEF-tukea rakentamissuunnitteluun, joten kokonaisuudessaan tukea on myönnetty 47 miljoonaa euroa. Parhaillaan haetaan tukea hankkeen 3. vaiheeseen kuuluvaan Hyvinkää–Riihimäki-tavaraliikenneraiteen rakentamissuunnitteluun.
- Tukea haettaessa hankkeet arvioidaan useiden kriteereiden mukaan. Hankkeelle aiemmin saatu kansallinen rahoitus, hankkeen vaikuttavuus nimenomaan Euroopan-laajuisen liikenneverkon näkökulmasta sekä sen sijainti olivat keskeisiä tekijöitä arvioinnissa. Itse hakemus oli lähes sadan sivun pituinen, hankkeen projektipäällikkö Riitta Parviainen toteaa.
Ratahankkeen kehittäminen edistää vihreää siirtymää, kun liikenne siirtyy enenevässä määrin raiteille. Tämä tukee Euroopan unionin ympäristötavoitteita ja liikenteen kestävää kehitystä.
Tuki tuo uusia työtehtäviä
Kansalaiselle CEF-tuki näkyy konkreettisesti esimerkiksi EU-lipussa työmaataulun ja muiden viestintämateriaalien nurkassa. Hankkeelle CEF-tuen saaminen tuo mukanaan monenlaisia työtehtäviä ja vaikutuksia päivittäiseen toimintaan.
Väyläviraston projekti-insinööri Piia Jokihaara kertoo, että tuen saaminen näkyy projekti-insinöörin työssä erityisesti talouteen ja projektinhallintaan liittyvissä tehtävissä.
- Tukikokonaisuuksia voi samassa hankkeessakin olla useita ja niillä on omat välitavoitteensa sekä raportointisyklinsä. CEF-tuki näkyy arjessa konkreettisesti esimerkiksi hankkeen taloushallinnon pyörittämisessä.
Tukihakemukset tehdään hankkeen kannalta melko varhaisessa vaiheessa, mikä korostaa ennakkosuunnittelun merkitystä. Hakemuksissa tasapainoillaan sen kanssa, että suunnittelu on vielä kesken, mutta hakemuksessa tiettyihin asioihin tulee pystyä sitoutumaan.
- CEF-tuen saaminen kertoo hankkeen merkityksellisyydestä ja koen, että meillä on velvollisuus hakea tukea potentiaalisille hankkeille. Yhteistyö EU-yhteistyöhenkilöiden kanssa on viime vuosina tiivistynyt ja on nykyään entistä vastavuoroisempaa, mikä hyödyttää varmasti molempia osapuolia", Parviainen sanoo.
