HSL: Raitiolinjasto laajenee voimakkaasti pääkaupunkiseudulla

HSL: Raitiolinjasto laajenee voimakkaasti pääkaupunkiseudulla

Raitiovaunuilla pääsee 2030-luvun puolivälissä matkustamaan huomattavasti laajemmalla alueella kuin nykyään, jos Helsingin seudun kuntien päättämät ja niiden kaavailemat raitiotiehankkeet toteutuvat. Helsingin kantakaupungin raitiotieverkko kasvaa ja pikaraitioteillä kuljetaan sekä Vihdintiellä että Vantaalla.

Helsingin seudun liikenne HSL on laatinut suunnitelman siitä, miltä Helsingin seudun raitiolinjasto voisi näyttää noin viidentoista vuoden päästä. Uusi ratoja on parhaillaan rakenteilla. Jos muut Helsingin seudun kuntien kaavailemat raitiotiehankkeet toteutuvat, raitiotieverkko on 2030-luvun puolimaissa paljon nykyistä laajempi.

Raitiovaunuja kulkee Helsingin kantakaupungissa huomattavasti nykyistä enemmän. Pikaraitioteiden ansiosta raitiovaunuilla pääsee matkustamaan laajalti muualla Helsingin seudulla.

Raitiotieverkosto täydentyy lähivuosina esimerkiksi Pasilassa, Jätkäsaaressa, Hernesaaressa, Ilmalassa ja Kalasatamassa. Helsingin seudun ensimmäinen pikaraitiotie 550, Itäkeskus-Keilaniemi, aloittaa liikenteen vuonna 2024.

Verkoston myöhempi laajeneminen riippuu muun muassa siitä, milloin Vihdintien ja Vantaan pikaraitiotielinjat rakennetaan. HSL olettaa linjastosuunnitelmassaan, että radat rakennetaan 2020-luvun jälkipuoliskolla, mutta kyse on kuntien päätöksistä.

Laajeneva raitiotieverkko kasvattaa raitioliikenteen operointikustannukset kolminkertaisiksi nykytasosta.

Jos kaikki kuntien suunnitelmat raitiotiehankkeista toteutuvat, Helsingin seudun asukkaita saattaa 2030-luvun puolimaissa palvella parikymmentä raitiolinjaa.

Kaupunkiraitiolinjat

• 1 Katajanokan terminaali – Ylioppilastalo – Töölö – Käpylä
• 1T Katajanokan terminaali – Rautatieasema
• 2 Katajanokka – Mannerheimintie – Messukeskus
• 3 Olympiaterminaali – Kallio – Meilahti
• 4 Olympiaterminaali – Töölö – Munkkiniemi
• 5 Eira – Kamppi – Meilahden sairaala
• 6 Hernesaari – Rautatieasema – Sörnäinen – Arabia
• 7 Jätkäsaari – Kruununhaka – Sörnäinen – Länsi-Pasila – Meilahti
• 8 Jätkäsaari – Sörnäinen – Arabia
• 9 Hernesaari – Kallio – Ilmala
• 10 Kirurgi – Mannerheimintie – Pikku-Huopalahti
• 11 Kruunuvuorenranta – Kalasatama – Pasila – Länsi-Pasila
• 13 Kolmikulma – Kruununhaka – Kalasatama – Pasila – Länsi-Pasila

Pikaraitiotielinjat

• 12 Jätkäsaari – Keskusta – Yliskylä
• 14 Keskusta – Kannelmäki
• 16 Keskusta – Malmin lentokenttä
• 17 Keskusta – Pakila
• 550 Itäkeskus – Keilaniemi
• 570 Mellunmäki – Tikkurila - Lentoasema

- Olemme hahmotelleet suunnitelmassa sitä, millaisella linjastokokonaisuudella olemassa olevia ja mahdollisia uusia ratoja olisi viidentoista vuoden päästä tarkoituksenmukaista liikennöidä, ryhmäpäällikkö Johanna Wallin HSL:stä kertoo.

- Suunnitelma toimii tarkemman jatkosuunnittelun pohjana. Suunnitelman tavoitteena on muodostaa raitioliikenteestä entistä kattavampi ja palvelevampi verkosto, joka kytkeytyy tiivisti muuhun joukkoliikenteeseen sujuvan matkustamisen varmistamiseksi.

HSL laati linjastosuunnitelman tiiviissä yhteistyössä asiakkaittensa kanssa. Vuorovaikutuksen jatkuvana kanavana toimi joukkoliikennesuunnittelijoiden ylläpitämä blogi.

HSL järjesti suunnittelutyön aikana kaksi vuorovaikutuskierrosta kysyäkseen palautetta linjastoluonnoksista. Vuorovaikutuksen perusteella suunnitelmaluonnoksia tarkennettiin.

HSL teki tiivistä yhteistyötä Helsingin, Espoon ja Vantaan kanssa. Erityisen tiivistä yhteistyö oli pääkaupungin liikennesuunnittelijoiden kanssa, koska uudistukset vaikuttavat merkittävästi juuri Helsingin kantakaupungin liikenteeseen.

- HSL kiittää kaikkia suunnitteluun osallistuneita. Suunnitelma on saanut pääpiirteissään myönteisen vastaanoton. Vuorovaikutus on auttanut meitä tunnistamaan ja korjaamaan suunnitelman ongelmakohtia.

(Kuva: HSL)

Fenniarail kertoo saaneensa uusia asiakkaita - Uusia kalustoinvestointeja tulossa

Fenniarail kertoo saaneensa uusia asiakkaita - Uusia kalustoinvestointeja tulossa

Yhdistys: Rataverkon kehittäminen vaatii valtiolta uskottavan rahoituksen

Yhdistys: Rataverkon kehittäminen vaatii valtiolta uskottavan rahoituksen