Liittojohtajat: Miksi liikennevirasto ohjaa junaliikennettä sähköstä takaisin dieseliin?
Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki ja Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt kysyvät, ohjaako liikennevirasto hinnoittelullaaan rautatatieliikennettä sähkövedosta dieselvetoon.
Liikennevirasto muuttaa rautatieliikenteen ratamaksuja 1.1. 2019 alkaen. Henkilö- ja tavaraliikenteen erilaisesta hinnoittelusta luovutaan ja tilalle otetaan käyttövoiman perustuvat hinnat. Samalla tavaraliikenteen rataveron määräaikainen poisto päättyy.
Vuoden vaihteen jälkeen sähkövetoinen liikenne maksaa 0,1653 senttiä/bruttotonnikilometri ja dieselvetoinen liikenne 0,1259 senttiä/bruttotonnikilometri.
- Todella yllättävää on, että ympäristöystävällisempää sähkökalustoa rangaistaan suuremmalla ratamaksulla, Palomäki ihmettelee.
- Ilmastotavoitteiden näkökulmasta tämä on hyvin ristiriitaista. Eikö hinnoittelulla tulisi ohjata ympäristöä vähemmän kuormittaviin käyttövoimaratkaisuihin eikä saastuttavampiin?
Vuodenvaihteen jälkeinen sähkövetoinen liikenne maksaa yli 30% suurempaa ratamaksua kuin diiselvetoinen bruttotonnikilometriä kohti.
Pariisin ilmastosopimus ja hallituksen kärkihankkeet kuopattu
Järnstedtiä ihmetyttää rataverolinjaus.
- Ei se ainakaan tunnu olevan linjassa Pariisin ilmastosopimuksen tai hallituksen kärkihankkeen ilmastotavoitteiden kanssa.
Joulukuussa 2015 Pariisissa solmittiin uusi ilmastosopimus, jonka mukaan maapallon keskilämpötilan nousu tulee rajoittaa selvästi alle kahteen asteeseen ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saataisiin rajattua alle 1,5 asteen.
Yksi hallituksen kärkihankkeista on "Hiilettömään, puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti". Tavoitteena on, että päästöttömän, uusiutuvan energian käyttöä lisätään kestävästi niin, että sen osuus 2020-luvulla nousee yli 50 prosenttiin ja omavaraisuus yli 55 prosenttiin sisältäen mm. turpeen. Hiilen käytöstä energiantuotannossa luovutaan ja puolitetaan tuontiöljyn käyttö kotimaan tarpeisiin. nostetaan. Liikenteen uusiutuvien polttoaineiden osuus nostetaan vuoteen 2030 mennessä 40 prosenttiin.
EU:n 2030 energia- ja ilmastotavoitteista sovittiin Eurooppa-neuvostossa 23.10. 2014. Ne ovat vähintään 40% päästövähennys vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta, päästökauppasektorin päästövähennys 43% ja ei-päästökauppasektorin 30% vuoteen 2005 verrattuna.
EU-tason sitova tavoite uusiutuvan energian osuudelle on 27%. EU-tason ohjeellinen tavoite energiatehokkuuden parantamiselle on samoin 27% sekä 0% siirtoyhteystavoite vuoteen 2020 mennessä ja 15% vuoteen 2030 mennessä.
EU:n energiapolitiikan peruslähtökohtia ovat kestävyys, kilpailukyky ja toimitusvarmuus. Nämä perustavoitteet ovat yhteneväiset Suomen kansallisten tavoitteiden kanssa. Unionin yhteisellä energiapolitiikalla pyritään kilpailukykyisiin energian hintoihin, energian riittävän ja häiriöttömän saatavuuden takaamiseen ja ympäristövaikutusten vähentämiseen. Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi energiankäyttö ja tuotanto tarjoavat työpaikkoja sekä uusia teknologian vientimahdollisuuksia. Näitä tavoitteita vauhdittamassa on yksi Junckerin komission kymmenestä prioriteetista: energiaunioni, josta vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros Šefčovič.
Energiaunionin viisi ulottuvuutta ovat energian toimitusvarmuus, energian sisämarkkinat, energiatehokkuus, vähähiilinen energiapaletti sekä energialan tutkimus ja innovaatiot.
Lisää tietoa Suomen rautateistä löytyy tästä Liikenneviraston julkaisusta.
