Väylä: Lisäraide toisi liikenteellisiä hyötyjä Riihimäki-Tampere -välillä
Väylävirasto teetti selvityskokonaisuuden Riihimäki–Tampere-rataosan kehittämistarpeista sekä kehittämisen vaikutuksista ja alustavista kustannuksista. Esiselvitys käsittelee kokonaisuutta.
- Esiselvityksen rinnalla teimme erikseen liikenteelliset tarkastelut ja hankearvioinnin. Esiselvityksen perusteella radan päällysrakenteen uusiminen tulee ajankohtaiseksi 2030-luvulla, kun kiskot ja pölkyt tulevat teknisen käyttöikänsä päähän. Junaliikenteen sujuvuuden turvaamiseksi Riihimäen ja Tampereen välinen rataosa hyötyisi lisäraiteesta.
Riihimäki-Tampere -rataosuus on osa päärataa, joka yhdistää Etelä-Suomen ja Varsinais-Suomen Pirkanmaahan, Satakuntaan ja Keski-Suomeen sekä Pohjanmaan radan suunnalla Pohjois-Suomeen asti. Se on yksi Suomen rataverkon vilkkaimmin liikennöityjä rataosuuksia. Radan toimivuudella on keskeinen merkitys henkilö- ja tavaraliikenteelle valtakunnan tasolla.
- Kaukoliikenteen matkustajakysyntä on kasvamassa ja myös Tampereen seudun lähijunaliikenne on tulevaisuudessa kehittymässä. Tampereen ja Riihimäen välisen ratayhteyden välityskyvyn tulee olla riittävä vastaamaan kasvaviin junamääriin, minkä lisäksi tavaraliikenteen toimintaedellytykset on pystyttävä turvaamaan, liikennejärjestelmä- ja esisuunnitteluyksikön päällikkö Erika Helin Väylävirastosta toteaa.
Helin toimi esiselvityksen ohjaajana, ja konsultteina eri selvityksissä olivat Sweco Finland Oy, Ramboll Finland Oy ja WSP Finland Oy.
Riihimäki-Tampere -rataosuuden selvitysten tavoitteena oli muodostaa kokonaiskäsitys rataosuuden kehittämistarpeista, kehittämistoimenpiteistä kustannuksineen sekä kehittämisen vaikutuksista.
- Rataosuuden parantamistarve perustuu tavoitteisiin lisätä henkilöliikenteen tarjontaa. Nykytilanteessa liikenne on sujuvaa, mutta junatarjonnan merkittävä lisääminen vaatisi rataosuuden välityskyvyn parantamista. Muuten tavaraliikenteelle ei jäisi juuri tilaa päiväsaikaan.
Esiselvityksen mukaan rataosan suurimmat kehittämistarpeet ovat:
1) Radan peruskorjaus
Tällä hetkellä Riihimäen ja Tampereen välinen rataosa on hyvässä kunnossa ja radan peruskorjaustarve on vähäinen. Mutta jo 2030-luvulla monet radan kiskot ja pölkyt tulevat teknisen käyttöikänsä päähän. Mahdollinen peruskorjaus tehtäisiin vaiheittain ja työt jakautuisivat useammalle vuodelle. Rataosan peruskorjauksen kustannusarvio on yli 500 miljoonaa euroa. Suurin osa kustannuksista koostuu radan päällysrakenteen vaihdosta ja niihin liittyvistä töistä.
2) Kolmas raide
Jos Riihimäki–Tampere-rataosan junaliikenne lisääntyy ennusteiden ja esillä olevien liikenteen kehittämisskenaarioiden mukaan, uhkaa rataosa jäädä ahtaaksi. Tilanteeseen tuovat helpotusta jo ratasuunnitelmavaiheeseen edenneet junien kohtauspaikat. Selvityksen lähtökohtaoletuksena on ollut, että kohtauspaikat toteutetaan ennen muuta kehittämistä. Pelkästään kohtaamispaikat eivät kuitenkaan riitä, jos junaliikenteen määrä lisääntyy huomattavasti.
Rataosuuden välityskykyä eli toisin sanoen sujuvuutta ja häiriönsietokykyä voitaisiin parantaa selvästi rakentamalla rataosalle lisäraide. Kolmas raide kannattaisi ensimmäisenä rakentaa Lempäälän ja Sääksjärven välille, sillä se toisi liikenteelle eniten hyötyjä. Kolmas raide Lempäälän ja Sääksjärven välille maksaisi noin 63 miljoonaa euroa.
Kolmannen raiteen rakentaminen koko rataosalle ja Lempäälä-Tampere -rataosan rakentaminen neliraiteiseksi maksaisi satoja miljoonia euroja. Mahdollinen rakentaminen tehtäisiin vaiheittain.
3) Lempäälän aseman parantaminen
Lempäälän asema kannattaisi parantaa neliraiteiseksi, mikä mahdollistaisi lähijunaliikenteen kasvattamisen ja tavaraliikenteen sujuvan kulun. Lempäälän aseman parantaminen sisältää kolmannen ja neljännen laituriraiteen toteuttamisen, mikä parantaisi liikenteen sujuvuutta ja vähentäisi häiriöitä. Lempäälän aseman parantamisen kustannusarvio on noin 28 miljoonaa euroa.
4) Uudet seisakkeet
Uusia seisakkeita suunnitellaan Tampereen kaupunkiseudulla rakennettavaksi Moisioon, Kuljuun, Sääksjärvelle, Lakalaivaan ja Rantaperkiöön. Lähijunien uudet seisakkeet parantaisivat alueellista saavutettavuutta ja tukisivat yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. Seisakkeiden suunnittelua ollaan jo edistämässä seudulle laaditun maankäytön, asumisen ja liikenteen sopimuksen myötä kuntien ja valtion yhteistyönä.
Yhteensä esiselvityksessä käsiteltyjen välityskykyä parantavien kehittämistoimien kustannusarvio on noin 709 miljoonaa euroa, mutta erityisesti siltoihin liittyvien epävarmuuksien takia kustannus voi nousta 800 miljoonaan euroon. Peruskorjauksen kustannusarvio on yli 500 miljoonaa euroa.
Selvityksessä käsiteltiin kaukojunaliikenteen nopeuksien nostamiseen. Nykyisessä ratakäytävässä infraan tehtävillä parannuksilla voitaisiin saavuttaa kustannuksiin nähden vain hyvin pieniä nopeuden nostoja. Tästä syystä keskityimme selvityksessä enemmän rataosan välityskykyyn.
Päätöksiä kehittämisestä tai peruskorjauksesta ei ole tehty.
