Liittojohtajat: Vihdoinkin ratojen korjausvelkaa aletaan taittaa!
Raidealan liittojohtajat Raideammattilaiset JHL:n Teppo Järnstedt ja Rautatiealan Unionin RAUn Tero Palomäki ovat tyytyväisiä hallituksen budjettiriihen linjauksiin.
- Iloitsen että hallitus on lähtenyt taittamaan korjausvelkaa nostamalla perusrahoitusta sekä lähtenyt parantamaan nykyisen rataverkon käytettävyyttä ja turvallisuutta täsmäinvestoinnein, Palomäki toteaa.
- Hienoa, että hallitus on liikennepolitiikassa kiinnittänyt huomiota ilmastonmuutoksen torjumiseen. Nyt todella on löytynyt tahtotila korjausvelan taittamiseen ja nykyistä rataverkkoa lähdetään määrätietoisesti parantamaan, Järnstedt sanoo.
Järnstedtin mukaan positiivista on se, että uusia nopeita ratayhteyksiä lähdetään määrätietoisesti edistämään kestävällä tavalla hankeyhtiöiden kautta.
- Tämä hallitus näyttää ottavan liikennepolitiikan tosissaan ja hyvä niin.
- Hienoa on että uusien nopeuden ratayhtiöiden suunnittelu saadaan aloitettua hankeyhtiöiden kautta, Palomäki lisää.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi viime viikolla. Ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi.
Hallitus varautuu Turun tunnin junan ja Suomi-radan nopeiden raideyhteyksien suunnittelun toteuttamiseen pääomittamalla 15,7 miljoonalla eurolla Pohjolan Rautatiet Oy:tä. Valtio varautuu suunnittelun rahoittamiseen yhteensä 115 miljoonalla eurolla.
Pääradan liitännäisiä raideyhteyksiä parannetaan välillä Tampere–Pori, Tampere-Jyväskylä ja Seinäjoki-Vaasa. Tampere-Pori-raideyhteyttä parannetaan ja nopeutetaan kohdentamalla 40 miljoonan euron perusväylänpidon rahoitus tasoristeysten poistoon. Tampere–Jyväskylä-radan nopeuttamisen ja välityskyvyn parantamisen suunnitteluun kohdennetaan 18 miljoonan euron valtuus. Seinäjoki–Vaasa-radan nopeuttamisen suunnitteluun kohdennetaan 3 miljoonan euron valtuus.
Uutena hankkeena aloitetaan Hanko–Hyvinkää-rataosan sähköistäminen (62 miljoonan euron valtuus).
Perusväylänpidon rahoitukseen ehdotetaan pysyvää 300 miljoonan euron tasokorotusta tie-, raide- ja vesiväylien korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja korjausvelan vähentämiseksi. Yhdessä muiden korotusten kanssa perusväylänpidon rahoitukseen tulee lisäystä 362 miljoonaa euroa vuonna 2020.
Vuodesta 2020 alkaen ehdotetaan joukkoliikenteen tukeen 20 miljoonan euron lisäystä.
