JHL vaatii lisäselvityksiä HKL:n yhtiöittämisestä - Suunnitelmissa epäselvyyksiä ja riskejä
Ammattiliitto JHL vaatii Helsingin päättäjiltä tarkkaa harkintaa ja malttia HKL:n yhtiöittämissuunnitelmissa. Suunnitelmaan liittyy epäselvyyksiä ja ristiriitaisuuksia, jotka on selvitettävä ennen etenemistä.
Helsingin kaupungin liikenneliikelaitosta suunnitellaan muutettavaksi kunnallisesta liikelaitoksesta yhtiöksi. HKL:n johtokunta on antanut yhtiöittämistä puoltavan lausunnon ja asia on etenemässä kaupungin päätöksentekoon syksyn aikana. Mahdollisesti perustettavan yhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa tammikuussa 2022. Ammattiliitto JHL näkee yhtiöittämissuunnitelmissa useita riskejä.
– Yhtiöittäminen voi viedä HKL:ää koskevan päätöksenteon kuntalaisten ja luottamushenkilöiden ulottumattomiin. Nykyisen liikelaitoksen toimintaa säätelee kuntalaki. Yhtiö voi kuitenkin jatkossa salata päätöksentekoprosessinsa liikesalaisuuteen vedoten. HKL:n johtokunta kirjasi lausuntoonsa, että asiassa halutaan laajaa avoimuutta. Tässä on melkoinen ristiriita päättäjien tahtotilan ja tekemisen välillä. Läpinäkyvä päätöksenteko, toimiva liikenne voidaan turvata parhaiten nykymuotoisessa liikelaitoksessa, JHL:n puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine toteaa.
HKL osakeyhtiöön on suunniteltu siirrettäväksi koko nykyinen HKL:n liiketoiminta metrotoimintojen omistus- ja järjestämisvastuita lukuun ottamatta. Yt-neuvotteluissa henkilöstölle on kuitenkin korostettu, että HKL yhtiöitettäisiin yhtenä kokonaisuutena. Metroa koskeva osuus on selvinnyt henkilöstölle vasta myöhemmin.
– Yt-menettelyssä asiat on käytävä läpi siinä muodossa kuin ne viedään päätöksentekoon. Hyvää työnantajapolitiikkaa on kertoa avoimesti kaikki olennaiset seikat. Aidolla yhteistoiminnalla rakennetaan luottamusta ja tehdään oikeaa yhteistyötä henkilöstön kanssa eikä pyritä täyttämään lain minimiä.
HKL on toiminut ja pärjännyt liikelaitoksena hyvin. Yhtiöittämistä on perusteltu sillä, että omistusta voitaisiin hajauttaa.
– Seudullista yhteistyötä naapurikuntien voi hyvin tehdä nykyiselläkin organisaatiolla. Vaaditaan vain tahtoa puolin ja toisin.
– Onko suunniteltu uusi yhtiö elinkelpoinen? Mikä sen liiketoimintasuunnitelma on? Onko yhtiöittämisellä tarkoitus luoda kilpaillut markkinat kaupunkiliikenteeseen, johon HKL ei yhtiömuodon vuoksi pysty osallistumaan? Vastaako esitetty yhtiömalli todella toimintaympäristön muutokseen, jolla yhtiöittämisen tarvetta perustellaan? Yhtiöittämissuunnitelmassa on useita lisäselvityksiä vaativia seikkoja. Helsingin päättäjiltä on nyt löydyttävä riittävästi vastuullisuutta ja malttia selvittää asiat huolella ennen päätöksentekoa.
