HSL: Kehärata täyttää kymmenen vuotta
I- ja P-junat viettävät merkkipäiväänsä maanantaina. Muun muassa Helsingin keskustan, lentoaseman sekä Itä- ja Länsi-Vantaan yhdistävä Kehärata valmistui tasan kymmenen vuotta sitten 1.7.2015.
Kyseessä oli HSL:n siihenastisen historian suurin liikenteen muutos. Kehärata-hankkeessa oli rakennettu yhteensä 18 kilometriä uutta rataa, josta 8 kilometriä tunneliin. Uudelle rataosuudelle avautui viisi uutta asemaa: Vehkala, Kivistö, Aviapolis, Lentoasema ja Leinelä. Samalla uudistettiin Tikkurilan asemarakennus.
Kymmenen vuoden aikana Kehäradasta on tullut oleellinen osa HSL:n joukkoliikenneverkkoa.
I- ja P-junilla on matkustanut vuoden 2025 arkivuorokautena keskimäärin noin 94 000 matkustajaa.
Uudella osuudella kaikkein suosituimmat asemat ovat olleet Lentoasema (n. 11 500 käyttäjää arkipäivässä) ja Kivistö (n. 9 400 käyttäjää arkipäivässä).
Vuonna 2024 I- ja P-junilla tehtiin yhteensä noin 28,4 miljoonaa matkaa, mikä oli noin 8 prosenttia kaikista HSL-alueella tehdyistä matkoista. '
Kehärata teki HSL:n lähijunista verkoston
Kehärata mullisti useita yhteyksiä Vantaalla ja koko Suomessa. Vaikka kaikki HSL:n lähijunalinjat kulkevat edelleen Helsinkiin ja Helsingistä, Kehäradan myötä lähijunista muodostui todellinen verkosto.
Tikkurilan asema kuvaa tätä muutosta hyvin: vaikka asemalla on ennen vaihdettu kaukojunista lähijuniin, nyt Tikkurilasta on tullut oleellinen osa monen lentomatkustajan matkaketjua, niin ulkomaisten kuin suomalaisten. Lentoaseman matkustajat voivat vaihtaa kaukojuniin nimenomaan Tikkurilassa. Vuoden 2023 lippulajitutkimuksen perusteella Kehäradan junien matkustajista noin kymmenen prosenttia asuu muualla kuin pääkaupunkiseudulla tai sen ympäryskunnissa, mikä on selvästi suurempi osuus kuin muilla linjoilla. Tätä selittänee nimenomaan Kehäradan rooli lentomatkojen yhteydessä.
Samalla kehärata muutti Vantaan poikittaisia yhteyksiä, kun kaupungin kahden suurimman keskuksen, Tikkurilan ja Myyrmäen, välillä alkoi kulkea suoria junia. Kehäradan avaamisen yhteydessä Vantaan bussit saivat uudet reitit ja uudet linjanumerot – tätä ennen Vantaan sisäisillä busseilla saattoi olla päällekkäisiä linjanumeroita Helsingin ja Espoon bussien kanssa. Espoossa sama linjanumeroiden uudistus toteutui Länsimetron avautumisen jälkeen tammikuussa 2018.
Kehäradan I- ja P-junat olivat HSL-alueen ensimmäisiä lähijunalinjoja, joita ajettiin kokonaan matalalattiaisella kalustolla. Vielä vuonna 2015 HSL:n liikenteessä kulki korkealattiaisia SM2-junia – nykyään kaikki HSL:n junavuorot ajetaan SM5- eli Flirt-junilla. Kehäradan aloittaessa nämä junat olivat vielä sinivihreässä YTV-värityksessä, mutta sittemmin kaikki HSL-junat ovat saaneet värikseen violetin.
Kehärata vauhditti Vantaan kasvua
Kehäradan uusi osuus kulkee kokonaisuudessaan Vantaalla ja siellä rata on vauhdittanut kaupungin kasvua. Kivistöön ja Leinelään on rakentunut kokonaan uudet asuinalueet. Aviapolis ja lentoasema taas muodostavat yhteensä yli 35 000 työpaikallaan Suomen toiseksi suurimman työpaikka-alueen.
Kehäradan avautumisen jälkeen moni asemanseutu on jatkanut kehittymistään: Helsinki-Vantaan lentoaseman uusi lähtöaula on tuonut rautatieaseman entistä lähemmäs lentomatkustajia. Kivistöön taas avautui vuonna 2023 uusi kauppakeskus.
Junaradat rakennetaan kymmeniksi, jopa sadoiksi vuosiksi. Niinpä Kehäradan historia on vasta alussa. Paikallisjunaliikenne Helsingin seudulla alkoi vuonna 1886, kun Helsingin ja Järvenpään välillä alkoi kulkea neljä junaparia. Ne junat liikennöivät kuitenkin aivan erilaisella kaupunkiseudulla, jos aluetta nyt edes saattoi kaupunkiseuduksi kutsua.
Helsingissä oli tuolloin noin 20 000 asukasta. Nykyään Helsingin asukasluku on noin 687 000 ja yhteensä HSL-alueella ihmisiä on 1,4 miljoonaa.
