Väylävirasto: Eurooppalaisen raideleveyden kustannukset eivät vastaisi hyötyjä siviililiikenteessä - Sotilasliikenteen hyötyjä ei voi arvioida
Väylävirasto esitteli tiistaina järjestetyssä raideleveysseminaarissa päätuloksia selvityksestä, joka koskee Euroopassa useimmissa maissa käytössä olevan raideleveyden ulottamista Pohjois-Suomeen. Selvityksen mukaan kapeamman raideleveyden ulottaminen Suomeen hyödyttää ensisijaisesti sotilaallista liikkuvuutta.
– Suomen liikennepolitiikkaa muutettiin merkittävästi hallituskauden alussa. Lähdimme välittömästi painottamaan turvallisuutta, sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta vahvistavia sekä tiestön kuntoa parantavia hankkeita. Kiristynyt geopoliittinen tilanne, Suomen aseman Naton etulinjan maana sekä Venäjän raa’an ja laittoman hyökkäyksen pitkittyminen edellyttävät, että Suomen infra kestää ja toimii myös poikkeusoloissa. Pohjois-Suomi vaatii erityisiä infrapanostuksia, joista kiireellisin on Rail Nordica eli eurooppalaiseen raideleveyteen siirtyminen. Muun Suomen osalta päätöksiä tehdään viimeistään keväällä 2027, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne (ps.) pohtii.
Väyläviraston selvityksessä on arvioitu Euroopassa yleisesti käytössä olevien 1 435 millimetrin raideleveyden ratojen ulottamista Suomeen. Ratkaisu muodostuu uudesta raiteesta nykyisen raiteen rinnalla ja paikoin limittämällä raiteet.
Selvityksen mukaan raideleveyden muuttamisen kustannukset eivät vastaisi siitä saatavia hyötyjä siviililiikenteessä. Sotilaallisen liikkuvuuden ja huoltovarmuuden hyötyjä ei voida vielä määrällisesti arvioida. Eurooppalaisen raideleveyden jatkoselvityksissä pyritään huolehtimaan siitä, että myös elinkeinoelämän tarpeet tulevat mahdollisuuksien mukaan huomioitua.
Koko selvitetyn Pohjois-Suomen alueen raideleveyden muuttamisen alustava kustannusarvio kuormauspaikkoineen ja varikkoineen on noin 3,2 miljardia euroa. Jos hankkeeseen lisätään vielä uusi Kolari-Svappavaara-yhteys, hinnaksi arvioidaan noin 4,8 miljardia euroa. Kustannusarvio Ruotsin rajalta Ouluun ja Rovaniemelle on noin 1,5 miljardia euroa.
Suomen raideleveys on noin 90 millimetriä leveämpi, kuin muualla Euroopassa yleisesti. Suomessa on käytössä 1 524 millimetrin raideleveys. Euroopassa yleisesti käytössä oleva raideleveys on 1 435 millimetriä.
Euroopan laajuista TEN-T -liikenneverkkoa koskevassa asetuksessa on vaatimuksia siitä, että EU:n jäsenmaat selvittävät, suunnittelevat ja edistävät Euroopassa yleisesti käytössä olevaan raideleveyteen siirtymistä. Tämä koskee maita, joissa raideleveys poikkeaa 1 435 millimetrin leveydestä. TEN-T-asetus velvoittaa tekemään kesään 2027 mennessä suunnitelman mahdollisesta muutoksesta 1 435 millimetrin raideleveyteen.
Komissio painottaa sotilaallisen liikkuvuuden merkitystä tulevilla rahoituskausillaan. On todennäköistä, että Suomi voisi saada EU-rahoitusta Euroopassa yleisesti käytössä olevaan raideleveyteen siirtymiseen. Nato odottaa Suomelta toimenpiteitä raideleveyden osalta.
Puolustushallinto on tunnistanut Tornion ja Haaparannan puutteellisen siirtokuormauskyvyn yhdeksi merkittävimmistä pullonkauloista sotilaallisessa liikkuvuudessa ja näkee eurooppalaisen raideleveyden ulottamisen Suomen sotilaallisen liikkuvuuden tärkeimmiksi tarpeiksi.
Hallitus esitti puoliväliriihessä huhtikuussa 20 miljoonaa euroa rahoitusta Rail Nordica -hankkeelle, jossa suunnitellaan Euroopassa yleisesti käytössä olevan raideleveyden ulottamista Suomeen. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa suunnitellaan yhteyttä Haaparanta-Tornio-rajanylityspaikalta Kemiin. Esillä on ollut suunnittelun jatkaminen Ouluun ja Rovaniemelle.
Rail Nordica -hankkeen tavoite on edistää sotilaallista liikkuvuutta ja huoltovarmuutta. Hankkeen tavoitteena on vahvistaa elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä Suomessa ja muissa Pohjoismaissa sekä vastata Naton tarpeisiin.
