Veturimiehet on kokoaan suurempi ammattiliitto - VML vietti 120-vuotisjuhliaan liittofuusion kynnyksellä

Veturimiesten liiton VML:n puheenjohtaja Tero Palomäki muistuttaa, että rautateiden kilpailuttamisen kiimassa on hyvä muistaa, että ilman investointeja jaetaan vain nykyisiä markkinoita.

- Lisäarvo valuu harvojen taskuihin ja maksajina on ne, joiden olisi pitänyt hyötyä muutoksesta.

- Kilpailutuksessa täytyy olla järkeä, se pitää lisätä investointeja, tuoda kalustoa ja ratoja. Kaikkien on tultava markkinoille omilla kalustoillaan.

Palomäki puhui liiton 120-vuotisjuhlassa, jossa julkistettiin historiateos sen koko toiminta-ajalta. VML ja Rautatievirkamiesliitto yhdistyvät Rautatiealan Unioniksi perjantaina 16. marraskuuta. Uudessa liitossa on noin 1800 työssä olevaa jäsentä, jotka ovat veturinkuljettajia, liikenteenohjaajia sekä erilaisissa asiakaspalvelu- ja toimistotehtävissä toimivia.

Palomäki muistuttaa, että pääkaupunkiseudun lähiliikennettä kilpailutetaan parasta aikaa.

- Sen operointi herätti valtavasti kiinnostusta maan rajojen ulkopuolella.

- Joidenkin tutkimusten mukaan eurooppalaista joukkoliikenteen kilpailutuksista alle 10 monikansallista yhtiöitä on voittanut lähes 90 %. Paikallisilla toimijoille ei ole jäänyt sijaa. Markkina on lähtenyt keskittymään hyvin nopeasti.

Palomäen mukaan tärkeää, että Suomessa on vahva kotimainen valtio-omisteinen vaihtoehto, jonka toimintaedellytyksistä tulee valtio-omistajan huolehtia.

- Suomella ei ole varaa päästää ulkomaisia jättiyhtiöitä jakamaan Suomen rautatieliikennettä ilman kotimaista vaihtoehtoa. Luonnollista monopolia ei kannata myydä ulkomaille. 

Palomäen mukaan pitkä matka on kuljettu siitä, kun vuonna 1898 joukko veturimiehiä 12 varikolta kokoontui Tampereelle perustamaan omaa järjestöä. 

- Nyt viimeistä päiväänsä toimiva liitto on kokoaan suurempi ammattiliitto.

Kansanedustaja Lauri Ihalainen (sd.) toteaa juhlapuheessaan, että rautateitä ei pidä kehittää ideologian hurmioissa. Jo rautatien alkuaikoina 1800-luvulla yksityisten sijoittajien ratahankkeet kaatuivat valtion syliin.

- Isot investoinnit, suuret riskit ja vähäiset voitot koituivat yksityisten rautatiehankkeiden turmioksi Suomessa.

- Valtion rooli kasvoi rautateiden synnyssä, vaikka elettiin taloudellisen liberalismin kukkeinta kautta. Suomessa ei oltu puhdasoppisia ja suomalainen valtiollinen malli rautateistä omaksuttiin 1800-luvun edetessä muualla Euroopassa.

Ihalaisen mukaan edelleen vahvasti valtiollisessa ohjauksessa VR-yhtymä ja verorahoitteiset raiteet ovat taanneet teollisen tehokkuuden aina näihin päiviimme saakka.

- Suomen rautatieliikenne on hinta-laatusuhteeltaan Euroopan tehokkain kansainvälisessä vertailussa.

Ihalainen ottaa kantaa julkisuudessa olleisiin miljardiluokan raidehankkeisiin.

- Tallinnan tunnelia ja Jäämeren rataa Suomen on ylläpidettävä strategisina hankkeina ja vastauksina Suomen suhteellisen etäisyyden kasvuun Eurooppaan. Poliittinen ikkuna voi vielä avautua näille hankkeille.

(Kuvassa VML:n viimeinen puheenjohtaja Tero Palomäki (vas.) edeltäjiensä Markku Hannolan, Heikki Nurmen ja Risto Elosen kanssa. Kuva: Pekko Oksanen)