Syksyinen luonto radanpidon kiusana - Lehdet, karhut ja merivesi
Liikennevirasto kertoo, että syksy tuo radalle säähän liittyviä haasteita, joita pyritään ennakoimaan erilaisin konstein.
- Silti aina ei luonnonmahdille voida mitään. Esimerkiksi, kun talviunille kömpivä karhu tai vaikkapa merivesi nousee radalle, siitä saattaa aiheutua junaliikenteelle viiveitä.
Niin sanottu lehtikeli aiheuttaa myöhästymisiä erityisesti rantaradalla Leppävaaran ja Koivuhovin välillä.
- Tämä johtuu siitä, että radan varressa kasvaa paljon lehtipuita, joiden lehdet ajautuvat kiskoille tuulen mukana. Toki lehdistä johtuvia haasteita on muualla, kuten esimerkiksi pääradalla Jokelan kohdalla.
- Kiskoilla olevat lehdet aiheuttavat junien pyörien alle jäädessään öljymäisen ”mönjän". Näin kiskojen pinnasta tulee liukas ja kitka häviää. Erityisen ongelmallista on, jos tämä mönjä pääsee yöpakkasien aikana jäätymään, liikennepäällikkö Rauno Helander Liikenneviraston rataliikennekeskuksesta toteaa.
Kaikissa junissa on automaattinen junien kulunvalvonta järjestelmä JKV, joka vahtii junien nopeuksia, reagoi kiskoilla oleviin epätavallisiin asioihin ja pysäyttää automaattisesti junan havaitessaan vaaran. Lehtikeleillä junan jarrut saattavat niin sanotusti polkaista vähän tyhjää mönjän kohdalla, jolloin JKV pysäyttää junan koska se olettaa, että jotain pahaa tapahtuu. Ja kun JKV on pysäyttänyt junan ja siitä on veto pois, käynnistymiseen menee pieni hetki. Tästä johtuvat lehtikelien aiheuttamat myöhästymiset.
Tavaraliikenteessä lehtikeli saattaa aiheuttaa raskaiden junien pitkiin nousuihin pysähtymistä. Jos näin käy, viivästynyt tavarajuna häiritsee rataosan matkustajaliikennettä, koska nämä radat ovat suurelta osin yksiraiteisia.
- Liikenneviraston kunnossapito tietää paikat ja ajankohdat, jolloin ongelmia alkaa syntyä, joten pyrimme parhaamme mukaan estämään ongelmat jo ennakkoon. Käytännössä lähiliikennealueella hiomakoneet hiovat kiskoja yöaikaan, jolloin lehdet saadaan pois kiskoilta ja kitka paranee. Pitkien tavaraliikenteen nousujen kitkaa puolestaan parannetaan geeleillä varsinkin Itä-Suomessa, johtaja Markku Nummelin Liikennevirastosta sanoo.
Vaihtelevat sääolot nostavat joskus meriveden radalle. Näin kävi viime syksynä Viheriäisten radalla Raisiossa.
- Olemme kartoittaneet tulvien kannalta kriittisimpiä paikkoja ja tulevaisuuden parannustöiden yhteydessä huomioimme raiteiden korotustarpeet entistä paremmin tästä näkökulmasta.
Paikallistulvat vaativat muun muassa kallio- ja maaleikkausten luiskien tarkistuksia, jottei niistä pääse kiviä ja maata radalle.
- Alkusyksystä yksi suuri kivi oli päässyt vyörymään rata-alueelle Jyväskylä-Haapamäki-rataosalla ja jouduimme keskeyttämään junaliikenteen siihen sakka, että rata saatiin raivattua.
Viraston mukaan tässä ei ole vielä kaikki. Junien alle jää vuosittain toista sataa poroa sekä pari sataa hirveä ja peuraa. Tilastoissa on jokunen karhu.
- Talvella radalla saattaa liikkua useitakin poroja kerralla, sillä niitten on helpompi kulkea rataa pitkin kuin hangessa. Yleensä yksi poro ei junaa paljon hetkauta, mutta isompi lauma tai esimerkiksi hirvet ja karhut saattavat jo aiheuttaa junille rakenteellisia ongelmia, Helander kertoo.
- Tällainen onnettomuus saattaa aiheuttaa sen, että pahimmassa tapauksessa junamatka jatkuu bussikuljetuksella, jos juna ei pysty enää liikkumaan.
