Suomi sai liki 60 miljoonaa EU-rahoitusta raidehankkeisiin eri puolilla maata
Suomi sai EU:n rahoitushaussa viidelle raidehankkeelle CEF-rahoitusta yhteensä 58,3 miljoonaa euroa. Rahoitusta saivat Turun tunnin juna, Espoon kaupunkiradan rakennussuunnittelu, Pasila–Riihimäki-radan parantaminen, Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantaminen sekä raideliikenteen kehittäminen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta. Lisäksi EU tukee hankkeita, joissa Helsingin ja Naantalin satamat ovat mukana.
Verkkojen Eurooppa välineen (Connecting Europe Facility, CEF) liikenneohjelman komitea päätti tukien myöntämisestä torstaina. Euroopan komissio myönsi rahoitusta yhteensä lähes 2,2 miljardia euroa.
– Olen erittäin tyytyväinen Suomen pottiin, joka on yksi kaikkien aikojen suurimmista CEF-rahoitushauissa saamistamme. Rahoitusta saaneet raidehankkeet eri puolilla Suomea ovat ilmastoelvytystä parhaimmillaan ja ne lähtevät liikkeelle jo elokuussa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa.
Euroopan komission myöntämän rahoituksen tavoitteena on edistää Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) investointeja. Tuen saaminen edellyttää kansallista rahoitusta. Valtio on sitoutunut päätöksillään rahoittamaan kaikkia tuen saaneita raidehankkeita.
Suomi-rata jäi ilman CEF-rahoitusta tällä hakukierroksella, mikä ei kuitenkaan vaikuta hankeyhtiön perustamiseen tai rataosuuden suunnittelun etenemiseen. Haettu tuki koski pientä osaa suunnittelun kokonaisuudesta, ja perustettava hankeyhtiö osallistuu aktiivisesti tuleviin rahoitushakuihin. Vantaan ratikka jäi tässä vaiheessa ilman rahoitusta. Vantaan ratikan suunnittelun kustannusten jaosta on kuitenkin sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) neuvottelutuloksessa kesäkuussa 2020, eikä CEF-rahoituksetta jääminen vaikuta asiaan.
Raideliikenteen kehittämiseen välillä Helsinki-Turku myönnettiin 37,5 miljoonaa euroa. Suunnitteluhankkeen kokonaisbudjetti on 75 miljoonaa euroa.
Helsinki–Turku-yhteys on tärkeä osa TEN-T-ydinverkon Skandinavia–Välimeri-käytävää. Nykyinen junayhteys Helsingistä Turkuun on mutkikas ja hidas. Rahoitusta käytetään Espoo–Salo-oikoradan suunnitteluun. Espoo–Salo-oikorata lyhentäisi Helsinki–Turku-rataa. Se mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Lisäksi suunnitellaan Salo–Turku-kaksoisraidetta, joka mahdollistaisi enemmän junavuoroja ja junien sujuvan kohtaamisen Salon ja Turun välillä. Turun tunnin junan suunnittelua tulee edistämään hankeyhtiö. Valtioneuvosta valtuutti kesäkuussa Turun tunnin junan ja Suomi-rata -hankeyhtiön perustamisen.
Espoon kaupunkiradan rakennussuunnitteluun myönnettiin 11 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 22 miljoonaa euroa. Hankkeeseen kuuluu radan, siltojen ja tunnelin suunnittelua.
Espoon kaupunkiradan toteuttamisesta ja kustannusjaosta on sovittu Helsingin seudun ja valtion välisessä MAL-neuvottelutuloksessa, jonka mukaan sekä valtion että kuntien rahoitusosuus hankkeen toteuttamiskustannuksista on 50 prosenttia.
Raideliikenteen kehittämiseen Pasilan ja Riihimäen välillä myönnettiin 6,5 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 13 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaminen on edellytys Helsingin ja Tampereen välisen ratayhteyden parantamiselle. Helsingin seudun ja valtion välisessä MAL-neuvottelutuloksessa sovittiin Pasilan ja Riihimäen välisen radan toisen vaiheen toteuttamisesta.
Kouvolan, Kotkan ja Haminan välisen raideyhteyden parantamisen suunnitteluun myönnettiin 1,68 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,36 miljoonaa euroa. Tämä rataosuus on merkittävä Kouvolan sekä Kotkan ja Haminan satamien välinen tavaraliikenteen väylä TEN-T-ydinverkon Skandinavia-Välimeri-käytävällä. Ratakapasiteetin käyttöaste on korkea eikä nykyinen infrastruktuuri mahdollista merkittävää junaliikenteen kasvua.
Raideliikenteen kehittämiseen välillä Oulu–Laurila–Tornio–Haaparanta myönnettiin 1,6 miljoonaa euroa. Hankkeen kokonaisbudjetti on 3,2 miljoonaa euroa. Tämä alue on kansainvälisten kuljetuskäytävien solmukohta ja osa vireillä olevaa Pohjanmeri–Itämeri-ydinkäytävän laajennusta Perämerenkaaren ympäri Oulusta Luulajaan. Hankkeen tavoitteena on parantaa rautatiekuljetusten kuljetustehokkuutta ja teollisuuden kilpailukykyä sekä mahdollistaa henkilöjunaliikenne Suomen ja Ruotsin välillä.
Helsingin satama ja Naantalin satama hakivat CEF-rahoitusta yhdessä Itämeren maiden kumppaneidensa kanssa yhteensä 12,37 miljoonaa euroa. Rahoitusta haettiin muun muassa satamien energiatehokkuuden parantamiseen, automaattiseen alusten kiinnitysjärjestelmään eli automooring-järjestelmään, maasähköön, alusten lastaus- ja purkuramppien muutoksiin sekä ilman ajoneuvoa matkustavien henkilöiden kuljettamiseen maista alukseen. Liikenneohjelman komitea puolsi rahoitusta myös näille hankkeille.
Projekteilla tavoitellaan entistä ympäristöystävällisempiä, turvallisempia ja tehokkaampia kuljetuksia. Alusten aiheuttamat päästöt ilmaan vähenevät satamassa ja lastaus- ja purkuajat lyhenevät. TEN-T-ydinverkon satamilla on oltava maasähkö käytössä vuoden 2025 loppuun mennessä.
Hankkeiden tulee alkaa viimeistään 26.8. 2020 ja valmistua 31.12. 2023 mennessä.
