LVM: Valtio ja kunnat sopuun suurten raidehankkeiden edistämisestä
Liikenne- ja viestintäministeriö kertoo, että valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Suomi-radan ja Turun tunnin junan suunnittelua edistävien hankeyhtiöiden perustamisesta sekä eri osapuolten rahoitusosuuksista. Molemmille hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility).
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä olisi raidehankkeisiin liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.
- Olen erittäin tyytyväinen siitä, että näiden hankkeiden suunnittelu päästään nyt aloittamaan ja näin moni kunta on sitoutunut hankkeisiin. Nopeat raideliikenneyhteydet helpottavat työssäkäyntiä ja ovat aivan välttämättömiä hankkeita siirtymisessä kohti kestävää liikkumista. Nyt saatu sopu mahdollistaa sen, että voimme hakea hankkeisiin EU:lta tukea jo helmikuun lopulla päättyvässä haussa, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo.
- Toimivat liikenneyhteydet ovat välttämättömiä koko maan tasapuolisen kehityksen kannalta. Olen tyytyväinen, että valtio ja kunnat ovat päässeet yhteisymmärrykseen suurten ratahankkeiden valmistelusta. Suunnitteluvaiheen jälkeen on edessämme suurin koetinkivi, rahoitus. Tarvitsemme hankkeiden toteuttamiseen ja rahoittamiseen laajaa yhteistyötä ja uusia rahoituslähteitä, valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoo..
Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin marraskuussa 2019 Suomi-radan ja Turun tunnin junan osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiöt voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmiin ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö, Väylävirasto ja Suomi-radan neuvotteluihin lisäksi Finavia. Nyt osapuolten kesken on saavutettu yhteisymmärrys osakassopimusten sisällöstä ja neuvottelutulos on vahvistettu neuvottelumuistioilla.
Osakassopimusten lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiöiden perustaminen edellyttävät vielä valtion, kuntien ja Finavian päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kuntien osalta päätöksenteko tapahtuu helmi-huhtikuussa 2020.
Nyt saavutettu yhteisymmärrys mahdollistaa sen, että molemmille hankkeille voidaan hakea EU-tukea Verkkojen Eurooppa -rahoitusvälineestä parhaillaan avoinna olevalla hakukierroksella (Connecting Europe Facility, CEF). CEF Liikenne 2019 -haku avattiin 16.10.2019 ja se päättyy 26.2.2020.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa.
Hankeyhtiöissä on mukana yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.
- On hienoa, että valtio ja kaupungit ovat historiallisesti löytäneet toisensa keskeisten ratahankkeiden edistämisessä. Kaupunkien rahalliset panostukset hankkeiden suunnitteluun ovat erittäin merkittäviä. Suomi-rataan kuuluvan Lentoradan myötä niin Helsingistä kuin muualta Suomesta nopeutuvat yhteydet Helsinki-Vantaan lentoasemalle olisivat kovenevassa kansainvälisessä kilpailussa erinomaisen tervetulleita, Helsingin pormestari Jan Vapaavuori toteaa.
- Päätös hankeyhtiöstä on ensimmäinen konkreettinen askel kohti Tampereen ja Helsingin välisen raideosuuden kapasiteetin kasvattamista, ja päätös aloittaa koko pääradan kehittämistyön. Pääradan kehittäminen on myös ilmastoteko. Pääradan tulevaisuus on lähes kohtalon kysymys koko maamme talouskasvulle. Pääradan varrella syntyy puolet Suomen BKT:sta. Kyse on koko Suomen talouskasvusta ja sen kehittämisestä. Tämä on konkreettinen teko kohti tulevaisuuden työpaikkoja. Tällä hetkellä Tampereen ja Helsingin väliselle rataosuudelle ei ole mahdollista lisätä raideliikennettä, koska kapasiteettia ei ole. Tarvitaan uutta, jotta Suomi-radan varrella sijaitsevien kaupunkien yhteyksiä ja osuuden kautta muualle Suomeen kulkevia jatkoyhteyksiä voitaisiin lisätä, nopeuttaa ja kehittää, Tampereen pormestari Lauri Lyly pohtii.
- Suunniteltu Suomi-rata on paitsi Vantaan kaupungin liikenneyhteyksien myös kansalliselta kannalta tärkeä hanke. Nopea ratayhteys edistää kaupunkiseutujen muodostumista yhteneväiseksi työssäkäyntialueeksi. Vantaalla se vahvistaisi lentokenttäympäristön kehittämistä, Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen toteaa.
Turun tunnin juna mahdollistaisi nopean kaukoliikenteen Helsingin ja Turun välillä sekä lähiliikenteen kehittämisen Kirkkonummen ja Lohjan sekä Vihdin suuntaan. Salo-Turku kaksoisraide mahdollistaisi enemmän junia ja junien kohtaamisen välillä Salo-Turku sekä myös lähiliikenteen Turku-Salo välille.
- On tärkeää, että Tunnin juna -hanke jatkaa pysähtymättä eteenpäin. Hankeyhtiön avulla pääsemme nyt siirtymään seuraavaan vaiheeseen. Olemme Tunnin juna -kaupunkien kesken tehneet hyvää yhteistyötä jo pitkään ja sillä oli hankeyhtiön toteutumiselle suuri merkitys, Turun kaupunginjohtaja Minna Arve arvioi.
- Turun tunnin junan toteutus käynnistyy Espoon kaupunkiradasta, joka olisi tärkeä askel kohti vähäpäästöisemmin liikkuvaa Espoota. Kaupunkiradan suunnitelmat ovat olleet valmiina jo vuodesta 2014 ja radan käyttöönotto on mahdollista 4–5 vuoden päästä toteutuspäätöksestä, jolloin hyödyt Etelä-Suomen kasvun ja ilmastotavoitteiden kannalta alkaisivat konkretisoitua varsin nopeasti, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä miettii.
Suomi-radan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 150 miljoonaa euroa.
Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.
Neuvottelutuloksessa ovat mukana seuraavat tahot:
- Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 78,90 milj. euroa
- Finavia Oyj, 16,00 milj. euroa
- Helsingin kaupunki, 22,20 milj. euroa
- Tampereen kaupunki, 11,10 milj. euroa
- Vantaan kaupunki, 11,10 milj. euroa
- Oulun kaupunki, 0,90 milj. euroa
- Jyväskylän kaupunki, 1,98 milj. euroa
- Lahden kaupunki, 3,37 milj. euroa
- Porin kaupunki, 1,19 milj. euroa
- Vaasan kaupunki, 0,95 milj. euroa
- Hämeenlinnan kaupunki, 1,89 milj. euroa
- Seinäjoen kaupunki, 0,88 milj. euroa
- Nokian kaupunki, 0,47 milj. euroa
- Ylöjärven kaupunki, 0,46 milj. euroa
- Kangasalan kaupunki, 0,44 milj. euroa
- Riihimäen kaupunki, 0,81 milj. euroa
- Lempäälän kunta, 0,65 milj. euroa
- Pirkkalan kunta, 0,27 milj. euroa
- Akaan kaupunki, 0,47 milj. euroa
- Janakkalan kunta, 0,46 milj. euroa
- Oriveden kaupunki, 0,13 milj. euroa
- Vesilahden kunta, 0,06 milj. euroa
Yhteyden suunnittelu koostuu eri osista, joita ovat Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta Keravalle kulkeva Lentorata sekä jatkoyhteys Tampereelle. Jatkoyhteys voidaan toteuttaa joko uutena ratalinjauksena Helsinki-Vantaan lentoasemalta Tampereelle tai kehittämällä nykyistä päärataa Riihimäen ja Tampereen välillä (3. ja 4. lisäraide sekä radan oikaisut). Hankeyhtiö tuottaa molemmista vaihtoehdoista esiselvityksen. Selvitysten valmistuttua yhtiön omistajat päättävät yhtiökokouksessa, kumpi vaihtoehto suunnitellaan rakentamisvalmiuteen saakka.
Suomi-radan rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 4,6-5,75 miljardia euroa, riippuen jatkoyhteydeksi valittavasta vaihtoehdosta. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Turun tunnin junan jäljellä olevat, hankeyhtiön toimesta tapahtuvan, suunnittelun kustannukset on arvioitu noin reiluun 75 miljoonaan euroon, josta Espoo-Salo-oikoradan suunnittelukustannukset ovat noin 60 miljoonaa euroa ja Salo-Turku-kaksoisraiteen noin 15 miljoonaa euroa.
Neuvottelumuistion allekirjoittamisella osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta. Neuvottelutuloksesta huolimatta selkeyden vuoksi todetaan, että osakassopimuksesta hyväksymisestä ja hankeyhtiön perustamisesta päätetään kunkin neuvottelijan nimenneen organisaation omissa sisäisissä päätöksentekoprosesseissa vielä erikseen.
Neuvottelutuloksessa ovat mukana seuraavat tahot:
- Suomen valtio, osuus 51 prosenttia eli 39,45 milj. euroa
- Turun kaupunki, 10,25 milj. euroa
- Espoon kaupunki, 10,25 milj. euroa
- Helsingin kaupunki, 5,80 milj. euroa
- Salon kaupunki, 3,74 milj. euroa
- Lohjan kaupunki, 3,74 milj. euroa
- Vihdin kunta, 3,74 milj. euroa
- Kirkkonummen kunta, 0,38 milj. euroa
Alustava arvio rakennuskustannuksiksi nykyhinnoin Turun tunnin junalle on noin 2,76 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.
Suomi-rata- ja Turun tunnin juna -hankkeille haetaan EU:n CEF-rahoitustukea (CEF, Connecting Europe Facility) Euroopan komissiolta viimeistään 26.2.2020. Tätä ennen tukihakemukset käsitellään raha-asiainvaliokunnassa.
Hankeyhtiöiden osakassopimukset käsitellään valtion osalta talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa maaliskuussa 2020. Kaupunkien ja kuntien osalta osakassopimukset käsitellään luottamushenkilöelimissä sekä Finavian osalta yhtiökokouksessa helmi-huhtikuussa 2020.
Yhtiöt perustetaan mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.
Liikenne- ja viestintäministeriössä on lisäksi käynnissä selvitys ja vertailu itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Tätä raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Arvioitu valmistumisaika on kevät 2020.
