Länsirata-hankkeen neuvottelut päätökseen - Kansanedustaja varoittaa kuntia avoimesta vekselistä
Valtio ja Länsirata Oy:n osakkaana olevat kunnat Turku, Espoo, Salo, Lohja, Vihti ja Kirkkonummi ovat sopineet, että hankkeessa siirrytään rakentamisvaiheeseen, jos kuntien ja valtion päätöksentekoelimet hyväksyvät neuvotellun sopimuksen.
Neuvottelut ovat koskeneet Länsirata-hankkeen ensimmäistä vaihetta, jonka rakentamiseen sopimuksessa sitoudutaan hallitusohjelman mukaisesti. Pitkään jatkuneet neuvottelut saatiin asiallisesti päätökseen 31.10.2025. Osakassopimukseen ja sen liitteisiin tehdään vielä teknistä viimeistelyä.
Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan puheenjohtaja Jouni Ovaska (kesk.) pitää Suomenmaan mukaan hallituksen päätöstä edistää Turun tunnin juna -hanketta eli Länsirataa nykyisessä taloustilanteessa täysin kestämättömänä.
- On vastuutonta lähteä edistämään hanketta, josta valtio toteaa suoraan, ettei kustannusnousun riskejä voida poissulkea ja arviot sisältävät olennaisia epävarmuustekijöitä, Ovaska huomauttaa kannanotossaan. Nyt on viimeinen hetki pysäyttää tämä järjettömyys.
Ovaskan mielestä miljardit lentelevät ja ministeri Lulu Ranne (ps.) kuittaa.
– Tämä on häneltä räikeä epäonnistuminen.
Länsirata on Helsingin ja Turun välille suunnitteilla oleva osittain kaksiraiteinen junayhteys. Siirtyminen rakentamisen ensimmäiseen vaiheeseen koskee Espoon ja Lohjan välisiä osahankkeita sekä yhteyksiä Salo-Hajala ja Nunna-Kupittaa.
Osakassopimus edellyttää vielä kaikkien osapuolten toimivaltaisten päätöksentekoelimien päätökset. Osakassopimus voidaan allekirjoittaa vasta sen jälkeen, kun kaikkien osakkaiden toimivaltaiset päätöksentekoelimet ovat sen hyväksyneet.
Osakassopimuksessa sovitaan esimerkiksi hankeyhtiön hallinnosta, rahoituksesta ja päätöksenteosta.
Sopimus tulee julkiseksi 6.11.2025 kun se etenee ensimmäisten osakkaana olevien kaupunkien hallitusten käsittelyyn.
Kustannuksia aiotaan seurata
Yhtiön arvio hankkeen kokonaiskustannuksista on 1,32 miljardia euroa. Arvio on tehty nykyhetken hinta- ja kustannustasossa. Kustannusarvioon sisältyy epävarmuuksia, joihin mm. Väylävirasto on kiinnittänyt huomiota. Kustannusriskejä on selvitetty ja valtion edustajat ovat tuoneet niitä kuntien tietoon sopimusneuvottelujen aikana. Sopimuksessa on sovittu menettelyistä, joilla riskejä minimoidaan ja hallitaan, mutta kustannusnousun riskejä ei voida kuitenkaan poissulkea.
Osakkaat sitoutuvat osakassopimuksessa rahoittamaan hanketta enintään 800 miljoonalla eurolla, josta Suomen valtio sitoutuu kattamaan 400 miljoonaa euroa ja kuntaomistajat yhteensä 400 miljoonaa euroa.
Lisäksi yhtiölle annetaan oikeus myöhemmässä vaiheessa hakea vierasta pääomaa enintään 520 miljoonaa euroa, jonka Suomen valtio takaisi. Takauksen myöntämisestä päätetään erikseen eduskunnassa.
Mahdollisesta kustannusnoususta ja vieraan pääoman rahoituskustannuksista osakkaat vastaavat niin, että Suomen valtion osuus on 67 prosenttia ja kuntaomistajien osuus 33 prosenttia. Suomen valtion rahoitussitoumusten enimmäismäärä ei kuitenkaan voisi ylittää missään tilanteessa 920 miljoonaa euroa lisättynä vieraan pääoman rahoituskustannuksilla.
Hankkeen kustannusarvioihin sisältyy olennaisia riskejä. Osakkaat pitävät tärkeänä, että yhtiö seuraa aktiivisesti hankkeen kustannuskehitystä ja minimoi riskit kustannusnoususta.
Tämän hallituskauden aikana tullaan käyttämään vain pieni osa sovitusta rahoituksesta. Länsiradan osahankkeiden suunnittelu ja kilpailutukset etenevät niin, että ensimmäisten osahankkeiden osalta rakentaminen voisi alkaa aikaisintaan vuoden 2027 loppupuolella.
Osakassopimus käsitellään kaikkien Länsirata Oy:n osakkaiden toimivaltaisissa päätöksentekoelimissä.
