Kreikan junaturman taustalla on rautatieliikenteen yksityistäminen
Kreikan ammattiliittojen julistama yleislakko pysäytti torstaina 16.3. koko maan jo toista kertaa 28.2. tapahtuneen tuhoisan Tempin junaonnettomuuden jälkeen. Kreikan historian vakavimmassa junaturmassa kuoli 57 ihmistä, kun matkustajajuna törmäsi täydessä vauhdissa vastaan tulleeseen tavarajunaan Larissan kaupungin lähellä. Uhreista suurin osa oli nuoria opiskelijoita.
Ammattiliitot vaativat onnettomuuden todellisten syyllisten selvittämistä ja yksityistämispolitiikan pysäyttämistä. Euroopan Unioni pakotti Kreikan myymään valtion rautatieyhtiön italialaiselle rautatieyhtiölle Ferrovie Dello Statolle osana maan talouskuriohjelmaa vuonna 2017. Uuden rautatieyhtiön nimeksi tuli Hellenic Train. Sillä on monopoli liikennöintiin rataverkolla, jota ylläpitää valtion omistama infrayhtiö OSE.
Euroopan Unioni on viime vuosina tukenut sadoilla miljoonilla euroilla Kreikan vanhanaikaisen junaliikenteen ja rataverkon uudistamista. Nyt kreikkalaiset ihmettelevät, mihin rahat ovat kadonneet. Kreikan raideammattilaiset (POS) järjesti vain kolme viikkoa ennen onnettomuutta lakon, jolla ne halusivat kiinnittää huomion rautatieturvallisuuden romahtaneeseen tilaan.
Kreikan ammattiliittojen kattojärjestö GSEE kirjoittaa kutsussaan yleislakkoon 16.3., että raideliikennettä on tarkasteltava julkisena palveluna. Sen tarkoitus on ensisijaisesti tarjota turvallinen ja edullinen matkustustapa kaikille ihmisille. Nämä tavoitteet eivät sen mukaan toteudu, kun liikennettä järjestetään yksityisen yrityksen lyhyen tähtäimen liikevoiton tähden.
Suomessa kysymys raideliikenteen alistamisesta entistä laajemmalle yksityiselle voitontavoittelulle on ajankohtainen, sillä eduskuntavaalien gallupeja johtavan Kokoomuksen vaaliohjelmaan kuuluu VR:n pilkkominen, kalustoyhtiön perustaminen ja liikennöinnin kilpailutus. Kreikan esimerkki osoittaa, että se voi maksaa ihmishenkiä.
Viljami Vaskonen
(Kuvakaappaus)
