Europarlamentaarikko: Päärata mukaan eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään - Avaa mahdollisuuksia miljardiluokan EU-rahoitukselle
Euroopan parlamentti äänestää Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta vuosille 2021-2027 keskiviikkona. Kokoomuksen europarlamentaarikko Henna Virkkunen toimii teollisuusvaliokunnan pääneuvottelijana asetuksessa.
Verkkojen Eurooppa -ohjelmasta (CEF 2.0) ollaan tulevalla kaudella suuntaamassa yli 42 miljardin euron julkiset investoinnit eurooppalaiseen rajat ylittävään liikenne-, energia- ja digitaaliseen infrastruktuuriin.
- Euroopan kestävän kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen edellyttävät nopeita ja moderneja yhteyksiä. Erityisenä painopisteenä on ilmastonmuutoksen torjunta. 60 prosenttia rahoituksesta suunnataan tätä tukeviin hankkeisiin.
Suomalaisittain isoin asia esityksessä on eurooppalaisen ydinverkkokäytävän jatkaminen Helsingistä päärataa pitkin pohjoiseen Tornion kautta Ruotsin puolelle Luulajaan. Tähän asti Suomen radoista on eurooppalaiseen ydinverkkokäytävään kuulunut vain Turku-Helsinki-Vainikkala -osuus.
- Pääradan sisällyttäminen osaksi Euroopan merkittävimpiä ydinverkkokäytäviä lisää Suomessa EU-tukikelpoisten ratahankkeiden määrää jopa kahdella miljardilla eurolla.
- Suomi voi saada näihin investointeihin tukea enintään 30 prosenttia, mikä merkitsee seuraavan ohjelmakauden aikana satoja miljoonia euroja. Se on erittäin tervetullut lisärahoitus suomalaiseen liikenneinfraan. Pääradan varrella asuu puolet suomalaisista, joten lisäinvestoinneille on tarvetta.
Virkkunen muistuttaa, että raideliikenteen edistäminen on yksi EU:n liikennepolitiikan tärkeä prioriteetti.
- Erityisesti nyt, kun liikenteen päästöjä on voimakkaasti vähennettävä, raidehankkeiden merkitys kasvaa. Raideliikenne on ympäristöystävällistä; se tuottaa liikenteen päästöistä vain prosentin.
Suomen kannalta oleellista on edistää Rail Balticaa, joka Virosta Liettuan, Latvian ja Puolan kautta Saksaan ulottuvana suurhankkeena on seuraavien vuosien yksi merkittävin eurooppalainen rajatylittävä rahoituskohde. Rail Baltica tulee aikanaan kytkemään Suomen radat kiinteämmin osaksi eurooppalaisia rataverkkoa.
Energiahankkeiden osalta Verkkojen Eurooppa-ohjelman painopisteenä tulevat olemaan muun muassa rajatylittävät sähköverkot ja jäsenmaiden yhteiset uusiutuvan energian investoinnit. Digitaalisen infrastruktuurin puolelta rahoitetaan mm. pääväylien varrella olevia 5G-yhteyksiä sekä EU-alueen sisäisiä ja kolmansiin maihin ulottuvia merikaapeleita.
- Liikenne-, energia- ja digi-infrastruktuureista haetaan entistä enemmän synergiahyötyjä. Se tarkoittaa tukea muun muassa vaihtoehtoisten polttoaineiden jakeluinfralle, autonomisen liikenteen edistämistä, energian varastointia ja älykkäitä verkkoja.
Parlamentti äänestää kannastaan keskiviikkona ja päättää samalla mandaatista aloittaa kolmikantaneuvottelut. Parlamentin tavoitteena on viedä neuvottelut päätökseen kevään aikana.