Hämäläiset haluavat pelastaa koko Suomen junaliikenteen
Kanta-Hämeen kuntapäättäjät ja -johtajat Hattulasta, Hausjärveltä, Hämeenlinnasta, Janakkalasta, Lopelta ja Riihimäeltä ottavat kantaa pääradan kehittämisen puolesta.
- Vahvistuva Suomirata mahtuu rakentumaan nykyistä päärataa mukaillen. Näin tehden hyöty investoinnista on paras niin aluetalousvaikutukselta kuin koko Suomen kestävän liikenteen kannalta.
Ryhmän mukaan ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteet edellyttävät voimakasta panostamista raideliikenteeseen.
- Tampere-Helsinki -välin pääradan matkustajamäärien on ennakoitu lähes kaksinkertaistuvan noin 4,5 miljoonasta matkustajasta/vuosi noin 8 miljoonaan, mikäli tavoite junaliikenteen kulkutapaosuuden kasvusta (5 % => 8 %) saavutetaan. Tämä edellyttää radan merkittävää kapasiteetin nostoa ja nopeuttamista.
- Ratakapasiteetin kasvattaminen mahdollistaa lähijunaliikenteen paremman toteuttamisen. Paitsi nopea uusi ratayhteys, tarvitaan nykyisen radan perusparantamista. Henkilöliikenteen lisäksi tavaraliikenne vaatii pääradan päivittämistä 2000-luvulle. Suomirata hyödyttää siis laajasti raideliikenteen kehittymismahdollisuuksia ja koko Suomea.
Ryhmä muistuttaa, että Tampere-Helsinki -välisen nopean ratayhteyden toteuttaminen luo koko kasvukäytävästä yhteneväisen työssäkäyntialueen.
- Tämä luo valtakunnallisesti nopeimmin kasvavien seutujen elinkeinoelämälle uusia mahdollisuuksia koskien työvoiman liikkuvuutta ja muita resursseja. Nopeat raide- ja lentoyhteydet ovat yritysten kansainvälisen saavutettavuuden kannalta keskeisiä.
- Tehdyssä selvityksessä Tampere-Hämeenlinna-Riihimäki- Helsinki -ratakäytävän kehittämisen aluetaloudellisten vaikutusten ns. kasautumishyödyn on arvioitu olevan parhaimmillaan suuruusluokka 58 miljoonaa euroa/vuosi. Tämä toteutuu kun nopeus on 250 km/tunnissa ja hämäläiset pendelöijät ovat kyydissä mukana.
