Väylä: Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelma nähtävänä

Espoon ja Salon välille suunnitellaan oikorataa. Oikorata olisi osa Helsingin ja Turun välistä nopeaa junayhteyttä. Espoo-Salo -oikoradan yleissuunnitelma on nähtävillä 8.11.–8.12, jonka aikana suunnitelmasta voi jättää muistutuksen. Hankkeen rakentamisesta ei ole tehty päätöstä.

Espoo-Salo -oikoradan suunnittelu on edennyt ja yleissuunnitelma on nyt nähtävillä. Yleissuunnitelmassa vastataan muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

• Missä uusi rautatie likimäärin sijaitsee?

• Miten uusi rautatie vaikuttaa tie- ja liikenneoloihin ja liikenneturvallisuuteen?

• Miten uusi rautatie vaikuttaa ympäristöön, ihmisten terveyteen ja elinoloihin?

• Miten hankkeen mahdollisia haittavaikutuksia voidaan poistaa tai vähentää?

• Mitkä ovat tutkittujen rakentamisvaihtoehtojen liikenteelliset ja tekniset perusratkaisut?

• Kuinka paljon hankkeen rakentaminen alustavasti maksaa?

Helsingin ja Turun välille suunnitellaan nopeaa junayhteyttä. Hanke tunnetaan nimellä Turun tunnin juna. Hanke koostuu neljästä kokonaisuudesta, jotka ovat Espoon kaupunkirata, Espoo-Salo -oikorata, Salo-Turku -kaksoisraide ja Turun ratapihat. Nyt nähtävillä oleva yleissuunnitelma koskee Espoo-Salo -oikorataa. Väylävirasto vastaa oikoradan yleissuunnitelmasta.

Espoon ja Salon välinen raideliikenne kulkee nykyään rantarataa pitkin, joka on mutkikas ja pitkä. Rata on alun perin rakennettu yli 100 vuotta sitten ja se vaatii jatkuvia korjaustoimenpiteitä. Korjauksista huolimatta radan kunto on paikoitellen niin huono, että siitä on haittaa junaliikenteelle.

Helsingin ja Turun välisen nopean ratayhteyden ja samalla Espoo-Salo -oikoradan tavoitteena on lyhentää Helsingin ja Turun välistä matka-aikaa. Uusi ratayhteys mahdollistaa kaukojunaliikenteen nopeuttamisen noin puolella tunnilla ja samalla lähijunaliikenteen käynnistämisen Helsingin ja Lohjan välille. Nykyiselle rantaradalle jäisi nykyisenkaltainen lähijunaliikenne. Hyötyjä Helsinki-Turku -välin junamatka-ajan merkittävästä lyhenemisestä saadaan vasta silloin, kun Espoo-Salo -oikorata on käytössä.

Nykyinen rata on pitkälti yksiraiteista ja uusi rata taas kaksoisraide. Oikoradan myötä junaliikenteen sujuvuus ja täsmällisyys paranee. Häiriötilanteet olisi helpompi ratkaista ja junaliikenteen houkuttelevuus ja matkustajamäärät kasvavat.

Väylävirasto on julkaissut marraskuussa 2022 Espoo-Salo -oikoradan hankearvioinnin. Siinä arvioidaan liikennehankkeen rahassa mitattavia vaikutuksia. Oikoradan hyöty-kustannussuhde on 0,54 eli oikoradan investointikustannukset ovat laskennallisesti suuremmat kuin sen tuomat rahalliset säästöt liikenteelle. Suhteen jääminen alle yhden ei kuitenkaan välttämättä merkitse hankkeen kannattamattomuutta, koska hyöty-kustannussuhde ottaa huomioon vain liikenteelle tuomat hyödyt. Se ei ota huomioon kaikkia hankkeen yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Nyt nähtävillä olevan yleissuunnitelman lähtökohtina ovat olleet Espoo-Salo -oikoradan alustava yleissuunnitelma ja YVA eli ympäristövaikutusten arviointi. Molemmat näistä valmistuivat vuonna 2010. Lisäksi vuonna 2021 on valmistunut Helsinki–Turku nopean junayhteyden YVA. Kyse on megaluokan hankkeesta, jonka suunnittelu on pitkä prosessi. Yleissuunnitelma on edellyttänyt muun muassa, että radan sijainti on merkittynä maakuntakaavaan sekä kuntien yleiskaavoihin.

Yleissuunnitelman ehdotus on nähtävillä 30 päivän ajan. Tämän aikana kiinteistöjen omistajat muut hankkeesta kiinnostuneet voivat kertoa mielipiteensä yleissuunnitelmasta. Nämä muistutukset otetaan huomioon suunnitelman hyväksymispäätöksessä.

Väylävirasto on tehnyt yleissuunnitelman laadinnassa yhteistyötä Uudenmaan ja Varsinais-Suomen maakuntaliittojen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen ELY-keskusten, oikoradan varren kuntien Espoon, Kirkkonummen, Vihdin, Lohjan ja Salon kanssa. Muita sidosryhmiä ovat olleet Museovirasto, Espoon kaupungin museo, Varsinais-Suomen maakuntamuseo, Länsi-Uudenmaan pelastuslaitos, Varsinais-Suomen pelastuslaitos ja HSL.

Kaikki edellä mainitut sidosryhmät ovat olleet edustettuina hankeryhmässä. Näiden sidosryhmien lisäksi asukkailla ja muilla sidosryhmillä on ollut mahdollisuus osallistua ja ottaa kantaa suunnitelmiin asukastilaisuuksissa, joita järjestettiin yhteensä 15 kappaletta eri kunnissa vuosina 2018 ja 2019.