Selvitys: Itärata ei ole taloudellisesti kannattava
Liikenneministeriön mukaan liikenneyhteydet itäisessä ja eteläisessä Suomessa sekä Helsingistä Pietariin paranisivat uudella Itäradalla.
- Se lyhentäisi ja nopeuttaisi matkaa Helsinki-Kouvola-välillä. Itärata olisi merkittävä uusi yhteys itäisestä Suomesta Kouvolan ja Porvoon kautta Helsinki-Vantaan lentoasemalle. Matka-ajat lyhenisivät kuitenkin maltillisesti suhteutettuna investointikustannuksiin.
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) toimeksiannosta perustettiin syksyllä 2018 ryhmä, joka selvitti Helsinki-Vantaan lentoasemalta Porvoon kautta Kouvolaan kulkevan ratalinjauksen vaikutuksia matka-aikoihin.
- Itärata eli Lentorata-Porvoo-Kouvola-rata olisi uusi 106 kilometriä pitkä rataosuus. Itärata erkaantuisi Lentoradasta Keravan pohjoispuolella Kytömaalla Lentoradan tunneliosuudella ja liittyisi nykyiseen raiteeseen Kouvolan länsipuolella Korian seisakkeella. Matka lyhenisi Helsingistä Kouvolaan noin 27 kilometriä verrattuna nykyiseen Lahden kautta kulkevaan rataan.
Itärata-selvitys perustuu tilanteeseen, jossa Lentorata on toteutettu. Lentorata on Pasilasta Helsinki-Vantaan lentoaseman kautta pääradalle suunniteltu rata, joka on tarkoitettu etenkin kaukojunille. Lento-radan toteuttaminen riippuu hankeyhtiöihin liittyvien päätösten toimeenpanosta, joita talouspoliittinen ministerivaliokunta esitti helmikuussa 2019 raideliikenteen investointien kehittämiseksi. Alustavien arvioiden mukaan Lentorataa voitaisiin operoida mahdollisesti jo 2030-luvun alkuun mennessä.
Väyläviraston arvion mukaan matka-aika Helsinki-Vantaan lentoaseman ja Kouvolan välillä olisi lyhin, jos investoitaisiin sekä Lentorataan että Itärataan ja liikuttaisiin suurnopeusjunilla.
- Nopeusrajoituksella 220 km/h Helsinki-Kouvola-välin matka-ajat lyhenisivät 13 minuuttia ja Helsinki-Pietari-välin 9 minuuttia nykyisestä. Nopeusrajoituksella 300 km/h vastaavat matka-aikasäästöt olisivat 19 minuuttia ja 15 minuuttia.
- Jos Itärata rakennettaisiin, matkustajamäärät Helsinki-Kouvola-välillä kasvaisivat vuoteen 2050 mennessä arviolta yhdeksän prosenttia verrattuna vaihtoehtoon, jossa Itärataa ei rakenneta. Lisäksi matkustajamääriä lisäisi mahdollisesti kasvava kysyntä Pietarin suunnalta.
Väyläviraston alustavan arvion mukaan uuden 106 kilometrin rataosan kustannukset olisivat 1,7 miljardia euroa. Arvio on suuntaa-antava. Selvityksen mukaan Itärata lisäisi junaliikenteen kysyntää.
- Liikennetaloudellisessa laskelmassa tunnistetut hyödyt 30 vuoden ajalle ovat 13 prosenttia hankkeen kustannuksista eli kustannus-hyötysuhde on 0,13. Kustannus-hyötyanalyysin tuloksiin vaikuttaisivat positiivisesti suuremmat kysyntämäärät sekä muun muassa ilmastotavoitteisiin vastaamiseksi tehtävät raideliikenteen edellytyksiä parantavat toimenpiteet.
Tällä hetkellä käytettävissä olevan tiedon mukaan hanke ei olisi kuitenkaan kokonaistataloudellisesti kannattava.
- Helsinki-Porvoo-Kouvola-ratalinjaus ei laajenna Helsingin jo nykyisin Kouvolaan ulottuvaa työssäkäyntialuetta, mutta mahdollistaa entistä tiiviimmän yhteistyön työmarkkina-alueiden kesken. Uusi ratalinjaus toisi juostavuutta asuinpaikan ja työpaikan sijainnin valintaan.
- Merkittävimmät työmarkkinavaikutukset olisivat Helsinki-Porvoo-alueella. Matka-aika Porvoosta Helsinkiin uutta rataa myöten olisi noin 33 minuuttia, kun se on nykyisin bussilla 55-65 minuuttia.
Selvityksen mukaan valtion budjettirahoitus ei ole nykytasollaan riittävä Itäradan toteuttamiseen kestävällä tavalla.
- Tarvittavaa rahoituspohjaa olisi mahdollista selvittää hankeyhtiömallia hyödyntämällä yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.
