Raidepuolue

View Original

Raportti: Pääradan kehittämisen lykkääminen tuo yli 300 miljoonan tappiot

Suomen junaliikenteen päärata kulkee Helsingistä Tampereen kautta Ouluun. Tampereen kaupunkiseudun, Pirkanmaan liiton ja Tampereen kauppakamarin tilaamassa selvityksessä paljastui, että nopeamman yhteyden kehittämisellä Helsingin ja Tampereen välille on merkittävät taloudelliset vaikutukset. Tulevan kymmenen vuoden aikana näköpiirissä on yli 300 miljoonan euron tappiot.

Juuri julkaistu raportti esittelee nopeamman yhteyden taloudellisia vaikutuksia erityisesti Helsingin ja Tampereen välisessä ratakäytävässä. Radanvarren seutujen lisäksi arvioitiin pääradan vaikutuksia Tampereelta Porin, Seinäjoen ja Jyväskylän suuntiin.

- Nykytilaan tarvitaan muutos nopeasti. Jos päärataa ei kehitetä, näköpiirissä oleva matka-ajan kasvu aiheuttaa taloudelle suuruusluokaltaan yli 300 M€ tuottavuustappion seuraavien kymmenen vuoden aikana. Ja jos päätöksiä suunnittelun aloittamisesta ei pian saada, tappiokierre uhkaa jatkua vielä pidempään, Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmäpäällikkö Tapani Touru sanoo.

Hänen mukaansa olisi mahdollista päästä vuosittaisista 30 miljoonan tappioista jopa 58 miljoonan hyötyihin.

- Selvityksen tärkein tulos oli, että Suomen vilkasliikenteisimmän ratayhteyden kehittäminen täytyy aloittaa mahdollisimman nopeasti. Taloudelliset vaikutukset ovat todella merkittävät, sillä hyöty olisi jopa 58 miljoonaa euroa vuodessa. Se saavutettaisiin, jos yhteysvälillä liikennöitäisiin 250 km/h nopeudella sekä suoria yhteyksiä Tampereelta Helsinkiin että väliasemilla pysähtyviä nopeita yhteyksiä.

- Riihimäen ja Tampereen välisen osuuden yleissuunnittelun aloittamisella on jo kiire. Vaiheittain kehittäminen ei ole järkevää, koska tällöin ei hyödytä kunnolla toimenpiteistä jatkuvan häiriötilan vuoksi. Kannattaisi panostaa kerralla kunnolla.

Vertailukohtaa nopean yhteyden kehittämiseen on haettu Helsinki–Turku-ratayhteydestä, jonka suunnittelu on jo käynnissä. Vuonna 2016 koko Suomen junaliikenteestä 9 % tehtiin välillä Helsinki–Turku ja 34 % tehtiin yhteysvälillä Helsinki–Tampere. Kasvukäytävän koko ja tuotannon arvo selittävät sitä, että pääradan kehittäminen toisi selvityksen mukaan 18 miljoonaa euroa suuremmat vuotuiset tuotot suhteessa Turun suunnan ”tunnin junaan”.

Jotta Tampereen seudun yhdyskuntarakenne kehittyisi ja joukkoliikenteen käyttö lisääntyisi, seudulle pitäisi toteuttaa lähijunaliikenteen mahdollistava neljäs raide.

- Päästötavoitteiden saavuttamisen ja seudun kehittymisen näkökulmia ei ole vielä tehdyissä selvityksissä huomioitu kattavasti. Selvää kuitenkin on, että näistä näkökulmista katsoen tunnin vuorovälillä kulkeva lähijuna ei ole riittävä. Pääradan kehittämisellä on suuri potentiaali seudun ja kansallisen tason tavoitteiden saavuttamisessa. Suunnitteluun tulisi nyt panostaa sen mukaisesti.

Selvityksen tuottama tieto tukee päätöksentekoa pääradan yleissuunnittelusta. Vs. seutujohtaja Juhani Pohjonen korostaa pääradan merkitystä yhteyksissä muualle Eurooppaan.

- Suomen päärata on pääsemässä osaksi eurooppalaista TEN-T -ydinverkkokäytävää. Pääradan raidekapasiteettia ja nopeustasoa parantavien investointien suunnittelu tulee aloittaa mahdollisimman pian. Voimakkaasti kehitettävä päärata kytkee Tampereen kaupunkiseudun mukaan eurooppalaiseen kehitykseen. Selvityksessä saatu tieto tukee tätä tavoitetta.