Neuvottelut käyntiin suurissa raidehankkeissa
Talouspoliittinen ministerivaliokunta puolsi liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd.) esittämiä linjauksia suurten raideliikenneinvestointien edistämiseksi tiistaina.
Talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti liikenne- ja viestintäministeriö käynnistää neuvottelut Turun tunnin juna -hankeyhtiön sekä Suomi-rata-hankeyhtiön perustamiseksi. Neuvotteluja käydään raideliikenneinvestoinneista hyötyvien kuntien ja muiden julkisomisteisten yhteisöjen kanssa. Valtiovarainministeriö osallistuu neuvotteluryhmiin.
Hankeyhtiöiden toimialana ja tehtävänä on hankkeisiin liittyvä suunnittelu sekä sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti. Suunnitteluvaiheeseen ja suunnittelun rahoitukseen osallistuminen ei sido osapuolia hankkeiden rakentamisvaiheeseen tai rakentamisen rahoitukseen.
Neuvotteluissa käydään läpi raideliikennehankkeiden suunnittelun lähtökohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi osapuolten priorisoimat linjausvaihtoehdot ja tavoiteltava palvelutaso. Lisäksi käydään läpi hankkeen myötä toteutuvien maankäyttö- ja kiinteistökehityshyötyjen sekä muiden hyötyjen taikka tulojen ohjaaminen hankkeen toteuttamiseen.
Liikenne- ja viestintäministeriö on käynnistänyt selvityksen ja vertailun itäisen nopean yhteyden linjauksesta. Nopeaa itäisen suunnan raideyhteyttä edistetään yhteistyössä alueen toimijoiden kanssa. Päätöksiä asiassa voidaan tehdä, kun selvitys valmistuu. Selvityksen arvioitu valmistumisaika on keväällä 2020.
Liikenne- ja viestintäministeriö on esittänyt budjettiriiheen hallitusohjelmassa linjattujen päärataan kytkeytyvien yhteysvälien nopeuttamista ja parantamista väleillä Seinäjoki-Vaasa, Tampere-Jyväskylä ja Tampere-Pori.
Hankeyhtiöiden perustaminen edellyttää, että niihin tulee omistajiksi eli osakkaiksi valtion lisäksi myös muita hankkeesta hyötyviä julkisyhteisöjä tai julkisesti omistettuja yhteisöjä. Hankeyhtiöissä voisi olla muita osakkaita edellyttäen, että yhtiössä säilyisi julkisomisteinen määräenemmistö.
Valtio omistaisi hankeyhtiöistä perustamisvaiheessa vähintään 51 prosenttia ja muut osakkaat noin 49 prosenttia. Osakkaiden tulisi sitoutua yhtiön pääomittamiseen edellä mainitussa suhteessa siten, että pääomitus kattaisi arvioidut rakentamisvalmiuden edellyttämän suunnittelun kustannukset sekä muut hankeyhtiön toiminnan edellyttämät kustannukset.
Osakassopimusten hyväksymisen jälkeen valtiolla on valmius pääomittaa hankeyhtiöitä seuraavasti: Suomi-rata 76,5 milj. euroa ja Hankeyhtiö Turun tunnin juna 38,25 milj. euroa. Suomi-radan suunnittelukustannusten arvio on kokonaisuudessaan noin 150 miljoonaa euroa. Turun tunnin junan jäljellä olevaksi suunnittelukustannukseksi on arvioitu noin 75 miljoonaa euroa.
Hankeyhtiöt tulisivat liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjaukseen. Valtio ei luovuta päätösvaltaansa taloudellisesti tai yhteiskunnallisesti merkittävissä asioissa hankeyhtiöille.
Neuvottelutulos osakassopimuksineen tuodaan valtion osalta myöhemmin erikseen talouspoliittisen ministerivaliokunnan käsiteltäväksi. Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjaa neuvottelutuloksen hyväksymisestä ja yhtiöiden perustamisesta.
Talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi lisäksi, että Pohjolan Rautatiet Oy ei perusta rautatieliikenteen Kalusto- tai Kiinteistöyhtiötä eikä Rail Baltica -yhtiötä.
