Ministerit: Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli tärkeä tulevaisuuden suurhanke - Suomi mukaan Rail Baltican yhteisyritykseen
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sekä Viron talous- ja infrastruktuuriministeri Kadri Simson tapasivat Helsingissä perjantaina. Tapaamiseen osallistuivat Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja Tallinnan varapormestari Andrei Novikov.
Ministeriön tiedotteen mukaan Suomi ja Viro ovat yksimielisiä siitä, että Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin selvittämistä tulee jatkaa. Sen suunnittelu on tehtävä huolella ja yhteistyössä.
Berner toteaa, että tunnelilla olisi laajat sosiaaliset ja taloudelliset vaikutukset.
- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli olisi merkittävä asia koko Euroopalle. Yhdessä Rail Baltican kanssa tunneli muodostaisi nopean yhteyden Keski-Eurooppaan ja Aasiaan. Tässä hankkeessa tarvitaan äärimmäisen hyvää suunnittelu- ja taustatyötä. Se tulee tehdä kaikissa vaiheissa tiiviissä yhteistyössä Viron kanssa.
- Sekä Viro että Suomi tunnetaan maailmalla digitaalisista innovaatioistaan ja korkeatasoisesta koulutuksesta ja uskon, että voimme yhdessä päästä pitkälle ja vahvistaa toistemme kilpailukykyä. Maiden välinen kiinteä yhteys tukisi vahvasti esim. työvoiman, koulutuksen, terveydenhuollon helpompaa liikkumista, Simson kertoo.
Tapaamisessa Suomi ja Viro olivat yhtä mieltä seuraavista asioista:
- Hanketta tulee edistää yhdessä Suomen ja Viron valtioiden sekä Helsingin ja Tallinnan kaupunkien kanssa.
- Tunnelihanke tarjoaa mahdollisuuden edistää kaksoiskaupunkiajattelua ja synnyttää tiiviimpää, yhteistä työmarkkina-aluetta Helsingin ja Tallinnan välille. Helsinki ja Tallinna voisivat yhdessä muodostaa noin 1,5 miljoonan asukkaan talousalueen.
- Helsingin ja Tallinnan välistä tunnelia tulee suunnitella niin, että se kytkeytyy optimaalisesti muuhun liikennejärjestelmään. Tunnelia tulee suunnitella osana joukkoliikennettä sekä tavara- ja henkilöliikennettä.
- Helsingin ja Tallinnan välinen tunneli on suurhanke, jonka toteuttaminen edellyttää rahoitusta useasta eri lähteestä. EU-rahoituksen lisäksi tarvitaan rahoitusta yksityissektorilta ja valtioilta.
Suomen ja Viron ympäristöministeriöt pitävät tärkeänä, että maat koordinoivat ympäristövaikutusten arviointien tekemisen molemmissa maissa.
- Tähän voi kulua aikaa noin 5-6 vuotta.
- Jotta tunneli vahvistaisi koko pääkaupunkiseudun ja koko maan kansainvälistä kilpailukykyä sekä globaalia saavutettavuutta, on oleellista että se tavoittaa olemassa olevan liikennejärjestelmän solmupisteitä ja yhdistää kaksi suurinta kaupunkikeskustaa, Helsingin ja Tallinnan. Vain näin voidaan varmistaa taloudellisten ja muiden hyötyjen toteutuminen, Vapaavuori toteaa.
- Meillä on jo nykyisin paljon yhteisiä projekteja, joiden avulla edistämme Tallinna-Helsinki-kaksoiskaupunkiajattelua. Pian on mahdollista puhua integroiduista julkisista palveluista, kuten yhteisistä liikennepalveluista. Tunneli olisi valtava askel eteenpäin. Sen myötä Talsingista voisi tulla yksi Itämeren alueen johtavista talouskeskuksista, Novikov arvioi.
Ministeri Berner kertoo Suomen sitoutuvan tiiviimmin Rail Balticaan.
- Rail Baltica on tärkeä uusi reitti Suomen kuljetuksille keskeisille markkina-alueille. Suomi on siksi päättänyt valmistautua liittymään osakkaaksi Rail Balticaa koordinoivaan yhteisyritykseen RB Rail AS, jotta hankkeen valmistuminen nopeutuisi.
Suomi on kuitenkin asettanut mukaantulolle ehtoja. RB Rail AS -yhteisyrityksen tulee vastata kaikkien koko hanketta koskevien asioiden koordinoinnista, esimerkiksi EU-rahoituksen tulee kulkea sen kautta. Kilpailutuksille tulee laatia hankintojen läpinäkyvyyden takaavat ohjeet. Yhtiön johto ja hallinto tulee saada ammattimaiselle tasolle.
Faktaa Rail Balticasta:
- Rail Baltica on liikennehanke, jossa rakennetaan ratayhteys Varsovasta Baltian maiden läpi Tallinnaan. Rail Baltica kuuluu EU:n TEN-T -ohjelman ydinverkkoon.
- Rail Baltica –radan hinnaksi on arvioitu noin 6 miljardia euroa, josta pääosa tulisi EU:n koheesiomäärärahoista.
- Yhtiötä on toistaiseksi rahoitettu osakepääoman vuotuisin korotuksin. Yhtiön osakepääoma on noin 8 miljoonaa euroa. Suomen osuus tästä olisi noin 25 prosenttia.
(Kuvassa Anne Berner. Kuva: Sakari Piippo)