Ministeri: Suomi kulkee kohti digitaalista ja älykästä rautatieliikennettä
Suomen rautatieliikenne on murroksessa. Nyt käytössä oleva junien kulkua turvaava järjestelmä tulee elinkaarensa päähän 2020-luvun lopussa. Juuri valmistuneessa laajassa Digirata-selvityksessä on tutkittu vaihtoehtoja vanhentuvalle kulunvalvonnalle. Selvityksen toteuttajat ehdottavat, että Suomi ottaisi käyttöön modernin radioverkkopohjaisen junien kulunvalvontajärjestelmän.
Uusi digitaalinen kulunvalvontajärjestelmä mahdollistaisi ratakapasiteetin kasvattamisen, täsmällisyyden parantamisen sekä junien ja matkustajien määrän lisäämisen nykyisellä rataverkolla. Myös erilaisten häiriöiden vaikutukset ja kesto pienenisivät. Uusi teknologia sujuvoittaisi liikennettä koko Suomen rataverkolla ja erityisesti alueilla, joilla on suuret matkustajamäärät.
Lähes koko Suomen rataverkko on varustettu junien kulunvalvonnan (JKV) ratalaitteilla. Järjestelmän käyttöikä päättyy 2020-luvun lopussa, minkä vuoksi valmistautuminen uuden teknologian käyttöönottoon on aloitettava heti. Lisäksi EU-sääntely velvoittaa Suomen siirtymään kohti Euroopan yhtenäistä rautatiealuetta vähintään TEN-T-ydinverkon osalta ja varustamaan rataosat niin sanotulla ERTMS-järjestelmällä (European Rail Traffic Management System). Selvityksessä on arvioitu, miten Suomen kannattaa ottaa käyttöön tämä järjestelmä, joka on yhteensopiva muiden EU-maiden kanssa. ERTMS-järjestelmä on keskeinen vaatimus esimerkiksi Suomirata ja Turun tunnin juna -hankkeissa.
– On tärkeää, että panostamme raideliikenteen digitalisaatioon, joka sekä parantaa palvelua että mahdollistaa tiheämmät vuorot. Uusi järjestelmä on välttämätön uusien ratahankkeiden toteuttamiseksi, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) toteaa.
– Tarvitsemme pian päätöksen korvaavasta järjestelmästä. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä on tulevaisuuden ratkaisu ja sen hyödyt ovat merkittävät. Nyt linjaamme rautateiden tulevaisuutta ja varmistamme Suomelle parhaan mahdollisen ratkaisun, hankkeen ohjausryhmän puheenjohtaja, yksikön johtaja Maija Ahokas liikenne- ja viestintäministeriöstä kertoo.
Selvityksessä on myös arvioitu digitalisaation mahdollisuuksia sekä sitä, miten suomalaiset yritykset voivat olla mukana kehittämässä eurooppalaista kulunvalvontaa. Selvitystyön ovat toteuttaneet tiiviissä yhteistyössä liikenne- ja viestintäministeriö, Väylävirasto, Traffic Management Finland Oy, Finrail Oy, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, VR-Yhtymä Oy ja Helsingin seudun liikenne.
Modernin radioverkkopohjaisen järjestelmän hyödyt
1. Tulevaisuuden digitaalinen alusta luo mahdollisuuksia
Rautatieliikenteen tekniset ratkaisut ovat pitkän aikavälin investointeja. Moderni radioverkkopohjainen järjestelmä mahdollistaa tulevaisuuden teknologioiden käyttöönoton useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin. Helposti päivitettävä järjestelmä ja asetinlaitteiden kehittäminen uudelle tasolle mahdollistavat dynaamisen tietopohjaisen liikenteenhallinnan niin henkilö- kuin tavaraliikenteessä. Datan ansiosta kaluston ja verkon kunnossapitoa voidaan ennakoida, mikä tuo kustannussäästöjä sekä operaattoreille että ratainfrastruktuurin omistajalle eli valtiolle. Radioverkkopohjainen ratkaisu on avain myös logistiikan digitalisointiin ja automaattiseen junaliikenteeseen.
2. Myönteinen vaikutus ilmastonmuutoksen hillitsemiseen
Suomi on sitoutunut puolittamaan liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Rautatieliikenteen markkinaosuus on henkilöliikenteen osalta noin 6 prosenttia ja tavaraliikenteen 27 prosenttia. Liikenne aiheuttaa 21 prosenttia kaikista hiilidioksidipäästöistä, joista rautatieliikenteen osuus on alle prosentin.
Parempi ja täsmällisempi junatarjonta tukee siirtymää kestäviin kulkumuotoihin. Rautatieliikenteen suurempi markkinaosuus vähentäisi liikenteen päästöjä merkittävästi. Rautatieliikenteen osuuden kasvattaminen on myös EU:n laajuinen tavoite, joka on esillä vahvasti muun muassa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa eli Green Deal -ohjelmassa.
3. Raiteille kapasiteettia lisää jopa 30 %
Digirata-hankkeessa on kartoitettu, miten ratakapasiteettia voidaan hyödyntää tehokkaammin. Rataverkon kapasiteettia olisi mahdollista kasvattaa digitalisaation avulla lyhentämällä junavälejä. Ratakapasiteetin lisäys vähentäisi rataverkon pullonkauloja, nopeuttaisi häiriöistä toipumista, helpottaisi aikataulusuunnittelua ja parantaisi täsmällisyyttä. Olemassa olevalla rataverkolla olisi paikoin mahdollisuus lisätä junien määrää merkittävästi.
Ennusteiden mukaan pääkaupunkiseudulla matkustajien määrä kasvaa seuraavina vuosikymmeninä huomattavasti. Valtakunnallisen liikenne-ennusteen mukaan lähijunaliikenteen vilkkaimmalla asemavälillä Pasila-Käpylä matkojen määrä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 28 miljoonaan, kun vuonna 2016 tehtiin noin 23 miljoonaa matkaa. Älykkään teknologian ansiosta vuoroväliä voitaisiin tihentää ruuhka-aikoina 12 junasta vähintään 16 junaan tunnissa. Tämä yli 30 prosentin kapasiteetin lisäys mahdollistaisi merkittävän matkustajamäärän lisäyksen kaupunkiraiteilla.
4. Entistä turvallisempaa liikennettä
Rataverkon reaaliaikainen liikenteen rajoitteiden asettaminen on radiopohjaisella järjestelmällä nykyistä huomattavasti nopeampaa ja parantaa edellytyksiä turvalliseen junaliikenteeseen. Radiopohjaisella kulunvalvontajärjestelmällä saavutetaan myös muita turvallisuutta lisääviä hyötyjä. Sen avulla voidaan esimerkiksi minimoida tienkäyttäjän odotusaika tasoristeyksissä ja pystytään paremmin varmistamaan työntekijöiden turvallinen liikkuminen radalla ratatöiden aikana.
5. Parempaa palvelutasoa matkustajalle
Digitalisaation toteutuessa juna kulkee täsmällisesti ja tihein vuorovälein. Matkaketjua on myös helppo jatkaa muulla kulkuvälineellä. Junassa on mahdollisuus tehdä sujuvasti etätöitä, ja kolmansien osapuolien digipalveluja on runsaasti tarjolla. Matkustajat saavat entistä enemmän suoraan tietoa matkaan liittyen ja häiriöiden ennakointi paranee.
Selvityksen alustavien kustannusarvioiden mukaan, modernin radiopohjaisen kulunvalvonnan nykyiset investointikustannukset ovat noin 1,7 miljardia euroa. Rahoitusvaihtoehtoja on useita. Selvityksen mukaan eri rahoitusmalleja on tarkasteltava kriittisesti, jotta järjestelmän jatkuvuus ja kustannustehokkuus turvataan.
Digirata-hanke jatkuu kevääseen 2021 asti ja sitä ohjaa liikenne- ja viestintäministeriön asettama ohjausryhmä. Käynnissä olevassa suunnitteluvaiheessa haetaan valtion rahoitusta 11 miljoonaa euroa testiradan ja -laboratorion toteuttamiseen.
Parhaillaan valmistellaan Suomen ensimmäistä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Työssä hyödynnetään Digirata-selvityksen tuloksia. Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman on tarkoitus valmistua keväällä 2021 ja siinä linjataan, miten kulunvalvontajärjestelmän uudistamista rahoitetaan tulevina vuosina.
