Ministeriö määritteli pääväylien palvelutason - Asetuksen ei pitäisi vaikuttaa investointeihin
Liikenne- ja viestintäministeriö on antanut asetuksen pääväylistä ja niiden palvelutasoista. Asetus tulee voimaan 1. tammikuuta 2019. Pääväyliksi valittiin maantiet ja rautatiet nykyisten ja ennustettujen liikennemäärien perusteella.
Raideammattilaiset JHL:n puheenjohtaja Teppo Järnstedt ja Rautatiealan Unioni RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki ovat jo luonnosvaiheessa ilmaisseet pettymyksensä asetukseen. Heidän mielestään se on kunnianhimoton.
Ministeriön mukaan liikennemäärien kehittymistä seurataan ja asetusta päivitetään tarpeen mukaan. Liikennemäärien lisäksi on huomioitu alueellinen saavutettavuus ja kansainväliset yhteydet.
- Pitkä työ on nyt saatu päätökseen. Saimme valmistelun aikana paljon arvokkaita kommentteja ja ne otimme valmistelussa huomioon. Useita väyliä lisättiin asetukseen kuulemisten jälkeen, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) kertoo.
- Pääväylät palvelevat erityisesti pitkien etäisyyksien työmatkaliikennettä ja elinkeinoelämän tavarakuljetuksia. Pitkien matkojen Suomessa näistä väylistä huolehtiminen on erityisen tärkeää niin henkilöliikenteen kuin tavaraliikenteen sujuvuuden vuoksi.
Pääväylät yhdistävät valtakunnallisesti ja kansainvälisesti suurimmat keskukset ja solmukohdat. Kaikki maakuntakeskukset ovat näiden valtion maanteiden ja rautateiden pääväylien varrella.
Rautateiden pääväylillä matkustaa yli 1,5 miljoonaa henkilöä vuodessa tai ennusteissa vähintään miljoona matkaa vuodessa. Tavaraliikenteen pääväylillä kuljetuksia on vähintään kaksi miljoonaa tonnia vuodessa.
Pääväylät ovat nopeimpia. Rautateiden henkilöliikenteessä nopeus on pääsääntöisesti 120 km/h ja tavaraliikenteessä 80 km/h.
Pääväylien ympärivuotinen korkeatasoinen kunnossapito asetetaan etusijalle.
Runkoverkosta oli ensimmäisiä esityksiä vuonna 2004. Liikenne- ja viestintäministeriö aloitti viimeisimmän valmistelun joulukuussa 2017. Se linkittyi maantielain ja ratalain uudistuksiin. Uutena asiana mukaan valmisteluun tuli se, että asetuksella määritellään väylien matkojen ja kuljetusten palvelutasosta.
Asetusluonnos oli lausuntokierroksella elo-syyskuussa 2018. Lausuntoja tuli runsaasti. Ne on huomioitu jatkovalmistelussa. Lausuntokierroksen jälkeen järjestettiin avoin kuulemistilaisuus, jossa oli mahdollisuus suullisesti tuoda esiin näkemyksiä ehdotuksesta. Nämä kuulemistilaisuudessa esitetyt näkökulmat on huomioitu valmistelussa.
Lausuntokierroksen ja kuulemisien jälkeen pääväyliin lisättiin rautateillä ratayhteys Kokkolan satamaan, ratayhteys Vuosaaren satamaan, rautatie Helsinki–Vantaan lentoasemalle (Kehärata), rautatie Turun satama–Toijala (tavaraliikenteen profiili), rataosuus Helsinki–Turku liikenneprofiililtaan henkilöliikenteen radaksi, rautatie Kemistä Tornio-rajalle, rautatieyhteys Porin Tahkoluotoon, rautatieyhteys Raahessa Rautaruukille sekä rataosuudet Kouvola-Kuopio ja Lappeenranta-Joensuu liikenneprofiililtaan tavara- sekä henkilöliikenteen radaksi.
Lausuntokierroksella esitys oli nimellä runkoverkkoasetus. Palautteen perusteella nimi aiheutti runsaasti väärinymmärryksiä ja siksi asetuksen nimeä on muutettu sen tavoitteita paremmin kuvaavaksi: asetus pääväylistä ja niiden palvelutasoista.
Monilla maakunnilla on ollut huoli siitä, että oman seudun väyliä jää asetuksen ulkopuolelle ja siksi vaille investointeja. Huoli on aiheeton, sillä asetuksella ei päätetä investoinneista. Väyläverkoston investoinneista ja kehittämisestä päätetään tulevalla hallituskaudella valmistuvassa 12-vuotisessa valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa, ei nyt annettavassa asetuksessa.
