Rautatiealan Unionin RAU:n puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa, että liikenne- ja viestintäministerin Anne Bernerin (kesk.) raidealan hankeyhtiöstä ei ole saatavissa kattavaa selvitystä ja että sen laskelmat ovat puutteellisia.

- Kansalaisten on kyettävä osallistumaan julkiseen keskusteluun rautateiden hankeyhtiöstä etenkin, kun kyseessä on kokonaan uusi toimintamalli. Lisääntyvätkö veronmaksajien vastuut ja missä mitassa he ovat rahoittamassa sijoittajien voittoja? Kuinka paljon kalliimmaksi hankkeiden toteuttaminen veronmaksajille tulee jatkossa? Näihin kysymyksiin emme saa vastausta, koska ministeriö ei suostu julkaisemaan taustalaskelmia.

Palomäen mukaan ministeriö yritti vastaavalla tavalla salata konsulttien taustalaskelmat, kun rautatiekilpailun avaamisaikeet julkistettiin pari vuotta sitten.

- Sittemmin laskelmat julkaistiin ja paljastui, että konsultit arvioivat kustannuksien vain lisääntyvän LVM:n kilpailumallilla. Onko jälleen niin, että laskelmat ovat murhaavia? Näin voi päätellä julkisuuteen perustuneista arvioista, jotka on jouduttu tekemään puutteellisten tietojen pohjalta. Ehkä ne osuvat maaliin?

Raiteet kaipaavat realismia

Julkisista lähteistä saatavien tietojen perusteella ministeriön hankeyhtiömalli on veronmaksajan kannalta epäuskottava. Suomen liikennevirroin ratayhtiö ei pysty 42-kertaisin käyttäjämaksuin ja puolet ylimitoitetun EU-tuen turvin kattamaan investointikustannuksia.

- Yhtiön tuotto kertyisi viidestä erilaisesta käyttäjämaksusta: inframaksusta, lentoasemamaksusta, nopeutusmaksusta, investointimaksusta ja ratamaksusta sekä tonttien vuokratuloista.

- Rahoitusmalli perustuu pitkälti siihen, että operaattorilta voidaan periä tuloja huomattavasti enemmän kuin nykyisin. Tämä olisi yli 100 miljoonaa euroa, kun nykyinen kaukoliikenteen ratamaksu on 2,4 miljoonaa Helsinki-Tampere -välillä.

Vertailun vuoksi Suomen koko pitkän matkan henkilöliikenteen liikevaihto on noin 300 miljoonaa ja matkoja tehdään noin 13 miljoonaa vuodessa ja niistä maksetaan ratamaksuja 12,4 miljoonaa euroa.

Suomi-rata -hankkeen laskelmissa tulopohja on rakennettu 6,5 miljoonan matkustajan mukaan, mikä tekee noin 15 euroa per matkustaja. Tällä lisämaksulla juna ei ole kilpailukykyinen yksityisautoilua eikä bussiliikennettä vastaan.

Tiedotustilaisuudessa esitellyn laskelman mukaan Suomeen olisi mahdollista saada 5 miljardin euron rata, joka maksaisi valtiolle vain 0,3-1,5 miljardia euroa.

- Jos joku kuulostaa liian hyvälle ollakseen totta, niin usein se ei ole.

- Yhtiön toiminnan aikana maksetaan pelkästään korkoa pois eikä yli 3,2 miljardin velkaa makseta pois ollenkaan. Yhtiö olisi tappiollinen eivätkä maksutulot riitä kattamaan poistoja, jotka normaalisti olisivat noin 120 miljoonaa euroa vuodessa. Jättämällä poistot tekemättä, yrityksen tulos saadaan näyttämään paremmalta kuin se todellisuudessa on.

Palomäki toteaa, että hankeyhtiömalli voi olla käyttökelpoinen jos se on julkisomisteinen ja jos se mahdollistaa veronmaksajalle minimikustannukset sekä muualta saatavan rahoituksen maksimoinnin.

- Tämä esitelty malli ei nykyisillä tiedoilla täytä näitä kriteerejä mutta on erittäin tärkeää, että uusien ratojen suunnittelu saadaan käyntiin ja että siihen nämä perustetut yhtiöt soveltuvat. Tällä vauhdilla koko Suomi on eläkkeellä ennen kuin ensimmäinenkään rata valmistuu.

Palomäki muistuttaa, että kaiken tämän hypetyksen keskellä ei saa unohtaa nykyisen rataverkon ongelmia ja kehittämistarvetta.

- Korjaus- ja investointivelkaa on kertynyt koko tämän vuosituhannen ajan. Olisi tärkeää päästä jo tulevana kesänä korjaamaan näitä ongelmia. Suunnitelmia on, mutta rahoitus puuttuu.