Korona vei HSL:n lipputulot ja ruhjoi taloutta
HSL teki viime vuonna 71,7 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen. Alijäämä oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Heikentyneen tuloksen syy oli koronan aiheuttama matkustajakato, jonka seurauksena lipputulot romahtivat.
HSL keräsi viime vuonna lipputuloja 243,3 miljoonaa euroa, 148 miljoonaa euroa alle talousarvion. Lipputuloja kertyi noin 140 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2019. Matkustajamäärät vähenivät 36,5 prosenttia vuodesta 2019. HSL oli perustanut vuoden 2020 lipunmyyntiennusteensa sille, että matkustajamäärät kasvaisivat 1,5 prosenttia.
HSL:n vuoden 2020 toimintatuotot olivat yhteensä 665,4 miljoonaa euroa. Toimintatuotot olivat 82,8 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2019. Vuoden 2020 talousarviosta ne jäivät 89,6 miljoonalla eurolla.
Toimintatuotoista 36,6 prosenttia oli lipputuloja ja 51,9 prosenttia HSL:n jäsenkuntien maksamia kuntaosuuksia. Lipputulojen osuus toimintatuotoista pieneni 14,6 prosenttiyksiköllä vuodesta 2019.
Kuntaosuudet olivat talousarvion mukaisesti 345,3 miljoonaa euroa. HSL pystyi kattamaan kuntaosuuksilla 48 prosenttia toimintakuluistaan.
Tukia ja avustuksia HSL sai yhteensä 66,7 miljoonaa euroa, joista 56,6 miljoonaa euroa oli valtion tukea koronatilanteen aiheuttamiin lipputulomenetyksiin. Suurten kaupunkiseutujen joukkoliikennetukea HSL sai valtiolta 4,8 miljoonaa euroa.
- HSL:n talous on heikommassa kunnossa kuin koskaan ja alijäämän kattaminen velkaannuttaa meitä nopeasti, HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen sanoo.
- Ilman valtiolta saamaamme koronatukea alijäämä olisi ollut huomattavasti suurempi. HSL:n hallitus on tammikuussa 2021 vedonnut maan hallitukseen joukkoliikenteen uuden tukipaketin puolesta, sillä emme usko, että matkustajamäärät palaavat pandemiaa edeltävälle tasolle edes vielä vuonna 2022. Uudet rajoitustoimet heikentävät HSL:n tilannetta entisestään ja on tärkeää, että valtio päättää joukkoliikenteelle uudesta tukipaketista jo tulevassa kehysriihessä.
HSL:n vuoden 2020 toimintakulut olivat yhteensä 719,1 miljoonaa euroa. Toimintakulut olivat noin 20 miljoonaa euroa pienemmät kuin vuonna 2019 ja ne alittivat talousarvion 40,3 miljoonalla eurolla.
Valtaosa toimintakuluista oli palvelujen ostomenoja, joiden suurin erä olivat joukkoliikenteen operointikustannukset. HSL maksoi operointikustannuksia liikennöitsijöille yhteensä 507,1 miljoonaa euroa, mikä oli 70,5 prosenttia toimintakuluista.
Operointikustannukset alittivat talousarvion 33,7 miljoonalla eurolla. Kustannusten alittuminen johtuu muun muassa siitä, että poltto- ja voiteluaineiden sekä muun energian hinnat nousivat vähemmän kuin HSL oli talousarviossa ennakoinut. Lisäksi matala korkotaso laski korvauksia, joita HSL maksaa kalustosta. Korkotason merkitys HSL:n operointikustannuksiin on ollut suuri metro-, raitio- ja junaliikenteessä.
HSL maksoi jäsenkunnille käyttökorvauksia joukkoliikenneinfrasta 146,8 miljoonaa euroa. Summa oli talousarvion mukainen. Lisäksi HSL hankkii ostopalveluna Espoossa sijaitsevan sähköbussien latausinfran 1,5 miljoonalla eurolla.
Muita kuin operointi- ja infrakustannuksia kertyi yhteensä 63,7 miljoonaa euroa, mikä oli 7,2 miljoonaa euroa alle talousarvion. Investointimenot olivat yhteensä 16,9 miljoonaa euroa ja ne alittivat talousarvion 5,2 miljoonalla eurolla, koska HSL siirsi joitain hankkeitaan tuleville vuosille. Henkilöstökulut olivat 23,4 miljoonaa euroa ja ne jäivät 0,6 miljoonaa euroa alle talousarvion.
