KKV: Kilpailun lisääntyminen on johtanut raideliikenteessä sadan miljoonan euron hyötyihin
Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) raportin mukaan kilpailulla on ollut merkittäviä myönteisiä vaikutuksia raideliikenteeseen. Henkilöliikenteessä kilpailun lisääntyminen linja-autoliikenteen kanssa on johtanut halvempiin hintoihin kuluttajille sekä pienempiin kustannuksiin julkisille tilaajille. Tavaraliikenteessä kilpailun vaikutukset ovat sen sijaan jääneet vähäisiksi. Jotta kilpailua syntyisi jatkossa nykyistä laajemmin, markkinoiden avaamisen lisäksi tarvitaan muita toimenpiteitä.
KKV on selvittänyt, millaisia vaikutuksia kilpailun lisääntymisellä on ollut henkilö- ja tavarajunaliikenteessä. Henkilöliikenteessä rautatieliikenne kilpailee etenkin lyhyillä ja keskipitkillä kaukoliikenteen matkoilla linja-autoliikenteen kanssa. Pitkän matkan bussilippujen hinnat laskivat linja-autoliikenteen kilpailun vapauttamisen jälkeen vuosina 2014–2019 noin 25 prosenttia. VR reagoi muutokseen alentamalla kaukojunaliikenteen lippujen hintoja noin 20 prosenttia. Tämän seurauksena kuluttajat ovat vuosittain hyötyneet halvempina juna- ja linja-autolippuina yli 80 miljoonaa euroa.
Kilpailun myönteiset vaikutukset näkyvät HSL:n lähijunaliikenteessä.
- Vaikka vuosina 2018–2020 järjestettyyn tarjouskilpailuun osallistui kilpailutuksen voittaneen VR:n lisäksi vain yksi tarjoaja, pelkkä kilpailun uhkakin saattoi vaikuttaa siihen, että HSL sai solmittua veronmaksajien kannalta huomattavasti edullisemmat sopimukset lähijunaliikenteen operointiin. Kilpailutuksen jälkeen HSL:n kustannukset laskivat noin 40 prosenttia eli veronmaksajien rahoja säästyy vuosittain noin 25–30 miljoonaa euroa.
KKV:n raportin perusteella VR:n matkustajaliikenteen kannattavuus ei ole kärsinyt hintojen laskemisesta eli yhtiö näyttää vastanneen lisääntyneeseen kilpailuun tehostamalla toimintaansa ja karsimalla kulujaan.
Suomen tavaraliikennemarkkina on avattu asteittain kilpailulle vuosina 2007–2016. Kansallinen tavaraliikenne avattiin kilpailulle vuonna 2007 sekä Suomen ja Venäjän välinen yhdysliikenne loppuvuodesta 2016. Markkina on edelleen erittäin keskittynyt ja VR:n markkinaosuus on säilynyt huomattavan korkeana. KKV:n raportin perusteella markkinoiden avaaminen tavaraliikenteessä ei olekaan johtanut merkittäviin tason muutoksiin hinnoissa tai kuljetusmäärissä. Tavaraliikennettä koskeva esimerkki osoittaa, että pelkkä markkinoiden avaaminen ei välttämättä riitä synnyttämään kilpailua raideliikennemarkkinoilla.
- Kilpailun vapauttamisella voi olla erilaisia vaikutuksia markkinasta ja toteutustavasta riippuen. Linja-autojen kaukoliikenteen kilpailun vapautuminen johti merkittävään kuluttajahintojen laskuun sekä linja-auto- että junaliikenteessä silloin, kun kilpailu alkoi toimia. Tavaraliikennemarkkinalla vapauttamisessa vaikutuksia sen sijaan ei havaita, KKV:n johtava ekonomisti Riku Buri sanoo.
Tavara- ja matkustajajunaliikenne on avattu Suomessa kilpailulle vapaan markkinoille tulon mallilla. Se tarkoittaa sitä, että jokainen lupaehdot täyttävä toimija voi aloittaa liikennöinnin.
Tavaraliikenteessä merkittävän alalle tulon esteen nykytilanteessa muodostaa kalustotilanne. Alalle tulon investointikustannukset ovat suuret, ja poikkeavan raideleveyden takia Suomeen hankittu kalusto on sellaisenaan käyttökelpoista vain Suomessa. Alan vakiintunut toimija VR taas on perinyt osan kalustostaan ajalta ennen kilpailun vapautumista.
KKV:n toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella kansainväliset operaattorit eivät näe kannattavana toimia Suomen henkilöliikenteessä pelkästään vapaan markkinoille tulon mallilla sen vaatimien kalustoinvestointien takia. Kansainväliset toimijat olisivat kuitenkin kiinnostuneita toimimaan Suomessa tilaajan kilpailuttamassa liikenteessä sekä yhdistelemällä toimintaa kilpailutetussa liikenteessä ja vapaan markkinalle tulon liikenteessä.
Raportin tulosten perusteella vaikuttaa siltä, että markkinoiden vapauttamisen toteutustavalla on merkittävä vaikutus siihen, hyötyvätkö kuluttajat uudistuksesta. KKV julkaisee loppuvuodesta 2022 raideliikenneselvityksen toisen osan, jossa arvioidaan erilaisia raideliikennemarkkinoiden järjestämisen vaihtoehtoja.
