EK:n johtava asiantuntija Tiina Haapasalo toteaa blogissaan, että juuri nyt on ajankohtaista edistää Rail Balticaa, jossa on pelissä Suomen etu.

- Se on Suomen kannalta strategisen tärkeä, jotta Keski-Euroopan ratayhteys pääsisi ulottumaan Baltian läpi kohti pohjoista.

Haapasalo muistuttaa, että Rail Baltican elinehtona on EU-rahoituksen jatkuminen.

- On vahvasti Suomen intressissä vaikuttaa sen puolesta, että se pysyy EU:n rahoitusprioriteettina vuosina 2021–2027. Kun Rail Baltica näet etenee, on puolestaan edellytyksiä saada EU-rahoitusta ratayhteyden jatkamiselle Suomen kautta kohti Jäämerta.

- Vaikuttamisen paikka on juuri nyt, kun EU:ssa valmistellaan vuonna 2021 alkavaa budjettikautta. Tuosta budjetista voisi olla mahdollista saada EU-rahoitusta nykyisen Pohjanmaan radan parantamiseen. Ehtona tosin on, että Helsingistä Tornioon kulkeva ydinverkon käytävä saataisiin EU:n rahoituskohteeksi. Se voi edellyttää Jäämeren sakaran mukaan ottamista, jotta muodostuisi EU:n periaatteiden mukainen ehjä käytävä Berliinistä Baltian ja Suomen kautta Jäämerelle.

Maaliskuun alussa valmistui Suomen ja Norjan yhteinen selvitys kuljetustarpeista Koillisväylällä, Barentsin alueella sekä Suomessa ja sen lähialueilla.

- Selvityksen tulokset eivät puolla uuden radan rakentamista matkailun tai kuljetusten tarpeisiin ainakaan keskipitkällä tähtäimellä. Kuljetusennusteet ulottuvat vuoteen 2060 saakka.

- Jatkoselvittelyyn valitun Rovaniemi-Kirkkoniemen linjauksen kustannusarvio on noin kolme miljardia euroa, josta Suomen osuus olisi noin kaksi miljardia. Kaikkien vaihtoehtojen yhteiskuntataloudellinen kannattavuus on kuitenkin alhainen.