Liittojohtajat Jäämeren radasta: Kotimaan raiteiden korjausvelka hoidettava ensin

Liittojohtajat Jäämeren radasta: Kotimaan raiteiden korjausvelka hoidettava ensin

Liikenne- ja viestintäministeriö on valinnut Jäämerelle Oulun, Rovaniemen ja Kirkkoniemen kautta kulkevan ratalinjauksen jatkoselvitettäväksi. Linjauksen ratkaisi Kirkkoniemen eduksi Suomen logistisen aseman, saavutettavuuden ja huoltovarmuuden parantuminen vaihtoehtoihin verrattuna. Kirkkoniemen linjaus oli kahdesta kärkiehdokkaasta edullisempi.

- Jäämeren rata on tärkeä eurooppalainen hanke, joka kytkisi pohjoisen, arktisen Euroopan kiinteämmin osaksi Manner-Eurooppaa. Ratayhteys parantaisi useiden pohjoisen alueen elinkeinojen edellytyksiä. Työryhmä alkaa nyt selvittää tarkemmin Kirkkoniemeen tehtävää ratalinjausta, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) sanoo.

- Haluamme jatkaa erinomaista yhteistyötä Norjan ja Suomen välillä ja osallistumme mielellämme Rovaniemi-Kirkkoniemi-ratalinjauksen vaihtoehtoja pohtivan työryhmän työhön, Norjan liikenneministeri Ketil Solvik-Olsen kertoo.

Korjausvelka hoidettava

Veturimiesten liiton puheenjohtaja Tero Palomäki toteaa, että kun näitä Jäämeren ratoja ja Tallinnan tunneleita suunnitellaan ei saa unohtaa että näiden ratojen välissä on valtavasti korjausvelkaa ja investointitarvetta.

- Jos kotimaan osuutta ei hoideta kuntoon näistä rajat ylittävistä investoinneista ei saa rahalliseen panostukseen nähden riittävää hyötyä. Lähtökohta tulisi olla että ensin kotimaan radat kuntoon.

Raideammattilaisten puheenjohtaja Teppo Järnstedt sanoo, että nykyinen hallitus on ratkaissut korjausvelan kasvun pysäyttämisen jäädyttämällä investoinnit.

- Yleisesti liikennehankkeiden investoinnit ovat olleet 2-3 miljardin luokkaa. Tämä hallitus taitaa päästä alle miljardin tasolle koko hallituskauden aikana. Eli investointivelka on kasvanut. Nyt tehty parlamentaarisen työryhmän linjaus 300 miljoonan euron vuosittaisesta panostus korjausvelan hillitsemiseksi on hyvä alku mutta riittämätön.

- Nämä selvitykset on sinällään positiivinen asia, mutta nämä hankkeet toteutuessaan vaativat kunnossapitoa. Tämänkaltaisia hankkeita ei voida toteuttaa korjausvelan hillitsemisen kustannuksella.
Hanke kuitenkin vaikuttaa kannattavammalta kuin Tallinnan tunneli, mutta onhan siinä vielä monta asiaa ennen kuin kuokka iskee maahan.

Viisi vaihtoehtoa

Liikenne- ja viestintäministeriö pyysi viime heinäkuussa Liikennevirastoa tekemään mahdollisesta Jäämeren radasta selvityksen yhdessä Norjan liikenneviranomaisten kanssa. Liikennevirasto arvioi viiden eri linjausvaihtoehdon toteuttamista ja taloudellista kannattavuutta.

- Kaikki tutkitut ratavaihtoehdot olisivat teknisesti mahdollisia toteuttaa. Vaihtelua oli kuitenkin runsaasti etenkin taloudellisessa vertailussa sekä vaikutuksia ympäristölle vertailtaessa, johtaja Matti Levomäki Liikennevirastosta sanoo.

Selvityksessä tarkastellut linjausvaihtoehdot olivat Tornio–Narvik, Kolari–Narvik, Kolari–Tromssa, Rovaniemi–Kirkkoniemi ja Kemijärvi–Alakurtti–Murmansk. Lisäksi selvitettiin HCT-ajoneuvoyhdistelmien (High Capacity Transport) hyödyntämiselle perustuvaa vaihtoehtoa. Selvitykset sekä Liikenneviraston koostama raportti tuloksista ovat ladattavissa Liikenneviraston verkkosivuilta osoitteessa www.liikennevirasto.fi.

Vaihtoehtoinen kuljetusreitti

Jäämeren rata parantaisi Suomen logistista asemaa ja saavutettavuutta sekä koko Euroopan yhteyksiä. Rata toisi vaihtoehtoisen kuljetusreitin Suomen vienti- ja tuontikuljetuksille. Jäämeren ympäri vuoden jäättömien syväsatamien kautta avautuisi uusi yhteys Atlantille ja Koillisväylälle.

Selvityksissä arvioidaan, että Jäämeren radan kuljetukset koostuisivat pääasiassa mineraaleista, kalatuotteista, raakapuusta ja metsäteollisuuden jalostustuotteista. Potentiaalisia kuljetuksia ovat Barentsin alueen luonnonvarat sekä tulevaisuudessa muut Kollisväylän kautta kulkevat tuotteet.

Selvitetyistä vaihtoehdoista suurimmat matkustajapotentiaalit olisivat Tromssan ja Kirkkoniemen vaihtoehdoissa. Matkustajaliikenne olisi pääasiassa matkailuliikennettä, jonka oletetaan kasvavan ympärivuotiseksi tulevaisuudessa.

Jäämeren rata parantaisi Suomen huoltovarmuutta, kun Suomella olisi käytössään Itämerelle vaihtoehtoinen kuljetusreitti.

Kustannuksilla laaja haitari

Linjausvaihtoehtojen kustannukset poikkeavat huomattavasti toisistaan. Kustannusten muodostumiseen vaikuttavat muun muassa uuden radan pituus sekä maasto-olosuhteet. Ratojen kokonaiskustannukset vaihtelevat noin 0,7 – 7,4 miljardin euron välillä. Suomen puolelle kohdistuvat investointikustannukset vaihtelevat välillä 0,02 – 2,3 miljardia euroa.

Ehdotettavan Kirkkoniemi-linjauksen kokonaiskustannukseksi on arvioitu noin 2,9 miljardia euroa, mikäli linjaus kulkee Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle. Kemijärveltä Sodankylän kautta Kirkkoniemelle kulkevan vaihtoehdon kokonaiskustannus olisi 2,8 miljardia euroa. Kirkkoniemen linjauksen investointikustannukset Suomen puolella ovat noin 2 miljardia euroa ja Norjan puolella ovat noin 0,9 miljardia euroa.

Selvityksissä todetaan, että ratavaihtoehtojen yhteiskuntataloudellisen kannattavuuden arviointi on haastavaa. Kuljetuspotentiaaleihin liittyy epävarmuutta, koska asiaa tulee tarkastella usean vuosikymmenen päähän.

Laadituilla kuljetusennusteilla kaikki linjausvaihtoehdot ovat yhteiskuntataloudellisesti kannattamattomia. Toisaalta esimerkiksi muutokset eri liikennemuotojen kustannuksissa tai alueen elinkeinotoiminnassa voivat muuttaa tilannetta merkittävästi.

Saamelaisvaikutuksista lisäselvityksiä

Kirkkoniemen linjauksella on vaikutuksia mm. ympäristöön, talouteen sekä saamelaisten elinkeinoihin ja kulttuuriin. Selvityksissä on kuvattu vaikutuksia porotaloudelle ja saamelaisille, mutta niiden suuruutta ei ole arvioitu vielä tässä vaiheessa. Näitä vaikutuksia pitää jatkotyössä selvittää lisää.

Jatkoselvitysten alussa on tarkoitus sopia Saamelaiskäräjien kanssa tarvittava vuorovaikutus ja eri selvitykset saamelaiskäräjälain mukaisesti. Pohjois-Lapin maakuntakaavatyöhön tai erillisesti tulisi toteuttaa Yhdistyneiden kansakuntien biodiversiteettisopimuksen mukainen Akwé:Kon -menettely, jossa tarkastellaan radan ja junaliikenteen vaikutuksia saamelaisille ja saamelaiskulttuuriin. Kirkkoniemen yhteyden osalta saamelaiskäräjien lisäksi neuvotellaan Kolttien kyläkokouksen kanssa.

Saamelaiskäräjiä ja saamelaisia kuultiin selvityksen aikana Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Varsinainen saamelaiskäräjälain 9§:n mukainen neuvottelu pidettiin Inarissa tammikuussa.

Linjausvaihtoehtoja suunniteltaessa on jo pyritty huomioimaan Pohjois-Lapin arvokkaat luontokohteet. Suunnittelun edetessä tulee tehdä myös tarkemmat ympäristövaikutusarviot. Varsinaisen hankesuunnittelun yhteydessä toteutetaan myös ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA). Ympäristövaikutuksia tullaan jatkotyössä tarkentamaan maastokäyntien ja inventointien avulla.

Jäämeren radan jatkoselvittämistä jatketaan yhteistyössä Norjan kanssa. Jatkotarkastelua varten perustetaan yhteinen työryhmä, joka määrittelee asian edellyttämät jatkotyövaiheet ja -aikataulun.

Työryhmä selvittäisi valitun ratalinjauksen edellyttämiä keskeisiä kysymyksiä, muun muassa ympäristökysymyksiä, lupamenettelyitä, kustannuksia, rahoituksen rakennetta ja rahoitusmallia. Työryhmän tulisi saada työnsä päätökseen 2018 loppuun mennessä.

Lisäksi Pohjois-Lapin maakuntakaavatyössä jatketaan linjauksen tarkempaa selvittämistä.

Pormestari: Pirkanmaalta suora junayhteys Pietariin

Pormestari: Pirkanmaalta suora junayhteys Pietariin

VR alentaa HSL-lähijunaliikenteen sopimushintaa 27 miljoonaa euroa

VR alentaa HSL-lähijunaliikenteen sopimushintaa 27 miljoonaa euroa