Väylän pääjohtaja Kari Wihlman toteaa, että liikennejärjestelmän kehittäminen edellyttää pitkäjänteisiä rahoituspäätöksiä sekä riittävää liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitustasoa.

Perusväylänpidon rahoitus on laskenut tänä vuonna noin 350 miljoonaa euroa viime vuoden tasosta. Tämä johtaa väistämättä korjausvelan lisääntymiseen vilkasliikenteisemmällä väyläverkolla.

- Perusväylänpidon budjetin tulee olla vähintään 300 miljoonaa euroa nykyistä suurempi eli ainakin 1,3 miljardia euroa vuodessa. Tämän lisäksi myös kehittämishankkeiden rahoitukseen tarvitaan riittävä rahoitustason nosto, sopiva määrärahataso kehittämisinvestointeihin olisi noin miljardi euroa vuodessa nykyisen alle 500 miljoonan euron sijaan.

- Erittäin suurten infrahankkeiden, kuten uusien nopeiden rautatieyhteyksien rahoittamiseksi tarvitaan valtion budjetin ulkopuolisia rahoituskeinoja, kuten hankeyhtiöitä. Lisäksi kaikissa tulevissa investoinneissa on entistä enemmän hyödynnettävä EU-rahoitusta sekä oltava avoin myös käyttäjämaksuille ja hyötyjä maksaa -periaatteelle.

Wihlman muistuttaa, että Suomi on pitkien etäisyyksien maa.

- Väylien on oltava kunnossa. Uusia väyliä tarvitaan ja vanhoja pitää parantaa - joka puolella maata.

Väylä2019-tilaisuuden aiheita olivat mm. väyläverkon kehittäminen ja rahoitus, Euroopan ja Suomen talouden näkymät, ilmastonmuutoksen vaikutukset liikenteeseen sekä elinkeinoelämän logistiset tarpeet ja infra-alan näkymät.