Väylä kertoo. että ekosysteemihotellien ideana on siirtää harvinaistuneita kasveja ja esimerkiksi perhosia ekosysteemeineen turvaan isojen rakennushankkeiden työmailta.

- Rakennushankkeiden jälkeen kasvit palautetaan takaisin alkuperäiselle kasvuympäristölleen tai ne jäävät asumaan uudelle alueelle. Maankäytön muutoksista huolimatta luonnon monimuotoisuutta on hotellien avulla mahdollista ylläpitää. Rakennushankkeet eivät siis aina tarkoita lajiston alasajoa.

Kesäkuun alussa kasvilajeja siirrettiin Väylän toteuttaman Pasila-Riihimäki välin rautatien rakennushankkeiden tieltä turvaan. Korvaavan elinympäristön perustamiseen soveltuvin alue löytyi Hausjärven Ryttylässä sijaitsevalta Kakslammin vanhalta soranottoalueelta, joka on nykyisin Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistama luonnonsuojelualue.

- Siirrettäviä kasveja olivat muun muassa ketomaruna ja keltasauramo, joilla useat harvinaiset perhoslajit elävät. Tavoitteena on saada näille kasvilajeille elinvoimaiset populaatiot, joihin myöhemmin tuodaan turvaanniistä riippuvaisia perhosia.

Ekosysteemihotelliin on mahdollista luoda korvaava elinympäristö sellaiselle eläin- tai kasvilajistolle, jolle riittää pienialainen elinympäristö ja joka kestää siirron aiheuttamaa häiriötä. Hotellikohteen täytyy vastata lisäksi siirrettävän lajiston elinympäristövaatimuksia.

- Luontoarvojen turvaaminen edellyttää lajiston erityispiirteiden ja elinympäristön erityistuntemuksen lisäksi huolellista suunnittelua ja pitkäjänteistä työtä, siirtojen ohjelmointityön projektipäällikkö Karoliina Saarniaho WSP Finland Oy:stä toteaa.

Siirrot on hyvä aloittaa useita vuosia ennen rakentamistoimenpiteiden käynnistymistä. Kaikille lajeille ekosysteemihotellit eivät kuitenkaan sovellu.

- Laajalla alueella liikkuville linnuille ja nisäkkäille ekosysteemihotellin idea ei toimi. Sen sijaan suppealla alueella pärjääville kasveille ja niistä riippuvaisille hyönteisille toimintamalli voi toimia etenkin silloin, jos hyönteisen tärkeälle ravintokasville saadaan ensin luotua riittävän suuri populaatio.

Pasila-Riihimäki välin rautatien siirtopäivänä iskivät kovat helteet, jotka haittasivat osiltaan siirron toteutusta. Kun lajit muuttavat ekosysteemihotelliin pyritään siihen, että nämä pärjäisivät hotellissa omillaan. Heti siirron jälkeen voi olla kuitenkin tarpeen kastella kasveja, jotta ne juurtuvat kunnolla uuteen ympäristöön.

- Istutusajankohdan helle oli hieman huono juttu. Onneksi Vuokon säätiön puolesta järjestyi kastelu, joka auttaa sateita odotellessa. Kakslammin kohteella on lisäksi tärkeää pitää lupiinit poissa paikalta, tutkija Terhi Ryttäri Suomen Ympäristökeskuksesta (SYKE) sanoo.

Ryttäri oli mukana Väylän siirto-operaatiossa Kakslammella.

- Eri toimijoiden välinen yhteistyö on tärkeää myös siirron jälkeen, yksikönpäällikkö Susanna Koivujärvi Väylästä toteaa.

Kasvien sopeuduttua uudelle alueelle olisi ihanteellista, että ekosysteemihotelli olisi pysyvä järjestely myös rakennushankkeen valmistuessa. Mikäli lajisto kotiutuu hyvin siirtokohteeseen, voidaan ekosysteemihotelli-periaatteella luoda uusia pysyviä elinympäristöjä, jotka vahvistavat uhanalaisten lajien esiintymien ympäristön laatua pysyvästi.

- Käynnissä olevan ratahankkeen valmistuttua lajistoa voisi siirtää takaisin radanvarteen, mutta Kakslammille syntynyt paikka on mahdollista säilyttää, Ryttäri arvioi.

- Kakslammi on luonnonsuojelualue, jonka vuoksi tämä saattaisi onnistua. Muualla saatetaan joutua tekemään määräaikaisia sopimuksia, joiden kesto pitäisi vain ennakolta saada riittävän pitkäksi jopa 10-20 vuodeksi.