Väylävirasto on ottanut käyttöön sähköisen ratainfratiedon hallintajärjestelmän, jonka avulla voidaan hallita rataomaisuutta sekä seurata rataverkon kuntoa ja kunnossapitoa. Yhteensä neljästä eri sovelluksesta koostuva  järjestelmä helpottaa tiedonkulkua, yhdenmukaistaa raportointia sekä sujuvoittaa ratatöiden ennakointia.

Ratainfratiedon digitalisaatiossa huomattavin ero entiseen on se, että ratakohteet ja niiden kunnossapitotiedot löytyvät nyt kaikki samasta paikasta valtion väyläverkon haltijalta eli Väylävirastolta. Tieto on yhdessä järjestelmässä nopeasti ja helposti sitä tarvitsevien ulottuvilla. Kirjauksia tehdään paljon, sillä järjestelmän käyttöoikeudet löytyvät lähes 2 000 radan suunnittelijalla, rakentajalla ja kunnossapitäjällä.  

- Urakoitsijoiden on ilmoitettava järjestelmään ratainfrassa tapahtuvista havainnoista ja muutoksista mahdollisimman nopeasti: kunnossapidossa samana päivänä ja rakentamishankkeissa viimeistään viikon sisällä. Näin toimimalla varmistetaan, että järjestelmän tarjoama tieto on mahdollisimman ajantasaista.  Eri kunnossapitoalueilla tehtävä raportointi palvelee valtakunnallista pitkän aikavälin suunnittelua, Väyläviraston kunnossapidon osastonjohtaja Magnus Nygård toteaa.

Ennen digitalisaatiohanketta toimijoilla oli käytössään omia, keskenään erilaisia tietojärjestelmiä ja raportointityökaluja. Vanha malli oli kokonaiskuvan luomisen kannalta haasteellinen: ratakohteet eivät linkittyneet toisiinsa, sijaintitiedoissa oli epätarkkuuksia, tiedot muutoksista päivittyivät pitkällä viiveellä eikä kaikista tiedoista ollut rekisteriä lainkaan.  Tietojärjestelmän käyttöönotto on vaatinut valtavan ratatietomäärän keräämisen vanhoista rekistereistä, ratapiirustusarkistosta, eri toimijoiden järjestelmistä sekä paikallisista listauksista. 

- Nykyisellään järjestelmä sisältää tiedot yli 300 000 eri ratakohteesta, ja järjestelmään on tehty jo yli 600 000 toimenpidekirjausta. Sovellus kykenee ottamaan tietoa haltuun monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Tietojärjestelmän kehittämishanke mahdollistaa kustannustehokkuuden parantamisen, kun joistain aiemmin käytössä olleista järjestelmistä voidaan luopua kokonaan, Väyläviraston projektipäällikkö Satu Kekäläinen kertoo.

Ratainfratiedon digitalisointi ja tietojärjestelmän käyttöönottaminen johtaa koko toimialan kannalta merkittävään toimintamallin muutokseen. Esimerkiksi Väylävirastolle muutos mahdollistaa tehokkaamman omaisuudenhallinnan, sillä se takaa luotettavan tilannekuvan rataverkosta ja sen kunnosta. Palveluntuottajille muutos taas antaa mahdollisuuden kehittää ja suunnitella uusia palveluja ajantasaisen sekä avoimesti saatavilla olevan tiedon pohjalta. 

Tiedon digitalisaation avulla pystytään tekemään radanpitoa entistä paremmin alkaen päivittäisestä kunnossapidosta aina merkittäviin ratojen peruskorjauksiin asti.  Tulevaisuudessa tiedon tehokas käyttö vaatii sekä pitkäjänteisyyttä että tapojen uudistamista. Nykyinen järjestelmä on oiva perusta jatkokehittämistä ajatellen. 

Hiljattain päättyneelle RAID-e hankkeelle saadaan jatkoa heinäkuusta alkaen. Tulevaisuudessa tavoitteena on mm. luoda olemassa olevan datan pohjalta automatiikkaa helpottamaan kunnossapitotoimenpiteiden hallintaa, kuten kirjausten luontia sekä käsittelyä. Jatkohankkeessa otetaan huomioon muiden toimijoiden, kuten liikenteenohjausyhtiö Fintrafficin ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin projektien ja järjestelmäkehitysten hyödyt sekä niihin integroituminen