Kesäkuun alussa kasvilajeja siirrettiin Väylän toteuttaman Pasila-Riihimäki -rautatien rakennushankkeiden tieltä turvaan Vuokon luonnonsuojelusäätiön omistamalle Kakslammin luonnonsuojelualueelle.

- Nyt kasvit ovat asuneet uudella alueella läpi kesän.

Väylä kertoo, että kesän aikana Kakslammin ekosysteemihotellialuetta kasteltiin useita kertoja ja Vuokon luonnonsuojelusäätiön työntekijät kitkivät alueelta koivun taimia. Kakslammin ekosysteemihotelliin siirrettäviä kasveja olivat kesän alussa muun muassa ketomaruna ja keltasauramo, joilla useat harvinaiset perhoslajit elävät. Suomen Ympäristökeskuksen SYKEn tutkija Terhi Ryttäri kävi tarkastamassa Kakslammin nykytilannetta elokuun lopulla.

- Tilanne oli erinomaisen hyvä. Hotellin siirtolaikuilla kasvoi yhteensä 115 ketomarunaa, joista 8 kukkivia, ja 52 keltasauramoa, joista 8 oli kukkivia. Siirrettyjen kasvien lisäksi siemenpankista on noussut useita kasveja. Jos kasvit selviävät talvesta niin ensi kesänä hotellialue näyttää varmasti jo tosi hyvältä.

Alueella tulee olemaan hoitotarvetta jatkossa: koivun, pajun ja pujon taimia on paljon ja ne on hyvä saada pidettyä kurissa. Mahdollisia uusia kohteita ajatellen näyttää siltä, että pelkän pintamaan tuominen saa oikean kasvillisuuden nousemaan. Pelkkään siementen siirtelyyn verrattuna pintamaan siirrolla on etunsa, sillä mukana tulee muuta lähtöalueen lajistoa mukaan.

Ekosysteemihotellien ideana on siirtää harvinaistuneita kasveja ja esimerkiksi perhosia ekosysteemeineen turvaan isojen rakennushankkeiden työmailta. Rakennushankkeiden jälkeen kasvit palautetaan takaisin alkuperäiselle kasvuympäristölleen tai ne jäävät asumaan uudelle alueelle. Maankäytön muutoksista huolimatta luonnon monimuotoisuutta on ekosysteemihotellien avulla mahdollista ylläpitää.

(Kuva: Terhi Ryttäri)