Suurin osa HSL:n ja VR:n tekemän kyselyn vastaajista ajattelee, että työnantajien pitäisi tarjota tukea työpaikalle liikkumiseen. Tätä mieltä ovat varsinkin nuoret.

HSL ja VR toteuttivat tutkimuksen työnteon paikoista ja työmatkaedusta sähköisellä kyselyllä kesällä 2023. Kyselyyn vastasi yhteensä 4 672 työssäkäyvää, joista noin 40 % tekee pääsääntöisesti lähitöitä työnantajan tiloissa ja 36 % vaihtelevasti sekä etä- että lähitöitä.

Suurin osa vastaajista ei saa työnantajaltaan työmatkaetua. Yli puolet vastaajista kertoi käyttävänsä kodin ja työpaikan väliseen liikkumiseen joukkoliikennettä.

Tutkimuksessa selvisi, että työmatkaedun tarjoaminen parantaa yrityksen työnantajamielikuvaa. Enemmistö vastaajista ajattelee, että työmatkaetu on merkittävä työsuhde-etu, jota työnantajien pitäisi tarjota. 19–35 -vuotiaat vastaajat pitävät työmatkaetua kaikkein haluttavimpana.

– Nuorille ympäristöarvot ovat tärkeitä ja ne vaikuttavat myös työpaikan valintaan. Nuoret ovat muutenkin aktiivisia julkisen liikenteen käyttäjiä, joten heillä on aidosti käyttöä myös matkustamisen tuelle, jos työnantaja sitä tarjoaa. Työnantajien, jotka haluavat riveihinsä nuoria työntekijöitä, kannattaa huomioida nämä toiveet, VR:n yhteiskuntasuhdejohtaja Jonna Juslin arvioi.

Kyselyn vastaajista 75 % arvioi, että he jatkavat työskentelyään nykyisellä läsnä- ja etätyön rytmityksellä seuraavan vuoden aikana. Joka kymmenes vastaaja aikoo lisätä etätyöskentelyään ja 7 % vastaajista arvioi vähentävänsä sitä.

– Hyvät motivointikeinot ovat siis tarpeen, jos työnantajat haluavat ihmiset toimistolle nykyistä useammin. Työmatkaetu toimii houkuttimena varsinkin, jos sen arvo on tarpeeksi suuri, esimerkiksi jatkuvaa kausilippua vastaava, HSL:n markkinatulosalueen johtaja Mari Flink kertoo.

Työmatkaedun verotus keveni, yritykset eivät vielä ole seuranneet perässä

Pääsääntöisesti etätöitä tekevistä vastaajista hieman yli puolet kertoi pitävänsä rahan säästämistä merkittävänä syynä etätöiden tekemiselle. Rahansäästön lisäksi tärkeimmät etätyön motiivit ovat työmatkoihin kuluvan ajan säästäminen ja se, että töitä saa tehdä rauhallisessa ympäristössä.

Noin 40 % vastaajista, joilla ei ole työmatkaetua, arvelivat, että edun saaminen kannustaisi heitä työpaikalle tulemiseen.

HSL:n ja VR:n tutkimus osoittaa, että työmatkaedulla on eniten vaikutusta liikkumiseen, jos se on osa kokonaispalkkaa tai työnantaja tarjoaa etuna jatkuvasti voimassa olevan kausilipun. Silloin työntekijät kokevat työmatkaedun vähentävän arjen stressiä.

Nykyään työmatkaetu on työntekijälle verovapaa etu jopa 3400 euroon saakka. Aiemmin edun verovapaa osuus oli hankalasti porrastettu, mikä hankaloitti yli 300 euron arvoisen edun myöntämistä.

– Entinen verotuksen raja näkyy edelleen selvästi siinä, miten yritykset myöntävät työmatkaetua. Vaikuttaa siltä, että moni työnantaja ei ole tiedostanut verovapaan summan muuttumista vaan on pitänyt työmatkaedun entisellään, asiakasvastaava Katariina Honkala HSL:n yritysmyynnistä sanoo.