Panostamalla nykyisen rataverkon toimintavarmuuteen voidaan parantaa junien täsmällisyyttä, asiakaskokemusta ja siivittää ympäristöystävällisen raideliikenteen kasvua. 

– VR:n tavoitteena on lisätä joukkoliikenteen ja junamatkustamisen suosiota. Raideliikenteen tärkeä kilpailutekijä on ylivertainen matkustajakokemus, jonka perusedellytys on junan kulku ilmoitetussa aikataulussa, VR Groupin toimitusjohtaja Lauri Sipponen toteaa.  

Ilmastoystävällisen junaliikenteen matkustajamäärät ja markkinaosuus kasvoivat ennen korona-aikaa ennätyksellisen korkealle. 

–  Koronakriisin jälkeen asiakkaat on houkuteltava takaisin juniin. Meidän vastuullamme VR:ssä on panostaa kaikkemme asiakaskokemuksen parantamiseen. Jokainen myöhästyminen on liikaa ja jokainen myöhästyminen esimerkiksi työpaikan palaverista aiheuttaa matkustajalle mielipahaa sekä tuottaa yritykselle ja kansantaloudelle tappiota. 

VR haluaa parantaa matkustajakokemusta yhdessä sidosryhmien kanssa, väistämättä omaa vastuutaan. 

– VR:stä johtuvista syistä selittyy 35 prosenttia kaukojunien myöhästymisistä, minkä alentamiseksi teemme kaikkemme. 

– Hallituksen budjettiriihestä toivomme päätöksiä lisäpanostuksista nykyrataverkon parantamiseen. Perusväylänpidon rahoitustason on oltava vakaa ja riittävän korkea rataverkon toimintavarmuuden sekä hyvän matkustajakokemuksen luomiseksi. 

Rataverkon huonosta kunnosta tai rataverkon ylläpidosta johtuvista syistä aiheutuu lähes puolet kaukojunien myöhästymisistä ja yli puolet lähiliikenteessä. Vuonna 2020 kaukojunien täsmällisyys oli 88,6 ja lähijunien 96,6 prosenttia.

Tilastoitujen myöhästymisen lisäksi rataverkolla on jopa yli 100 paikallista tilapäistä nopeusrajoitusta, joiden tiedetään jo etukäteen pidentävän matka-aikoja. Kohdistamalla korjaustoimet noin 50 kohteeseen parannettaisiin raideliikenteen täsmällisyyttä ja luotettavuutta nopeasti. Kustannus olisi arviolta 60 miljoonaa euroa. 

– Pienillä investoinneilla voidaan purkaa eri yhteysvälien ratojen huonosta kunnosta johtuvia nopeusrajoituksia sekä parantaa junien täsmällisyyttä. 

Sipponen muistuttaa, että rataverkon investoinnit eivät ole vain elvyttävä työllisyysruiske, vaan ne parantavat työvoiman ja rahdin liikkuvuutta, mikä parantaa Suomen pitkän aikavälin kilpailukykyä ja työllisyyttä. Kyse on liikenteen päästöjen vähentämisestä.