VR Groupin liikevaihto kehittyi myönteisesti vuoden 2021 aikana, mutta liikevoitto oli edelleen tappiollinen. Taustalla oli koronapandemia ja siihen liittyvät rajoitukset, jotka vaikuttivat laajamittaisesti matkustuskysyntään. VR Transpointin kuljetusmäärien kehitys jatkui positiivisena.  

VR Groupin liikevaihto kasvoi 5,9 % ja oli 838,3 (791,9) miljoonaa euroa. Koronapandemia vaikutti edelleen merkittävästi VR Matkustajaliikenteen asiakasmääriin ja kysynnän elpyminen oli hidasta. Tavaraliikenteeseen pandemian vaikutukset sen sijaan jäivät maltillisiksi.

VR Groupin liikevoitto oli tammi–joulukuussa –22,7 (–24,6) miljoonaa euroa. Vertailukelpoinen liikevoitto eli liikevoitto ilman omaisuuden muita myyntivoittoja ja -tappioita sekä muita merkittäviä kertaluonteisia eriä, parani –14,1 (–26,1) miljoonaan euroon. VR Groupin tilikauden tappio oli –13,7 (-33,1) miljoonaa euroa.

VR Matkustajaliikenteen kaukojunien matkamäärät nousivat tammi–joulukuussa 5,1 prosenttia 8,5 (8,1) miljoonaan matkaan. Taustalla oli vapaa-ajan matkustuksen kasvu, kun taas työmatkustaminen jäi selvästi koronaa edeltävästä ajasta.

VR Transpointin rautatiekuljetusten volyymit pysyivät hyvällä tasolla ja kasvoivat katsauskaudella 37,4 (36,6) miljoonaan tonniin.

Toimitusjohtaja Lauri Sipponen toteaa, että pitkittynyt koronapandemia vaikutti edelleen merkittävällä tavalla junamatkustamiseen ja sitä kautta koko VR Groupin liiketoimintaan vuoden 2021 aikana.

- Vaikkei VR Matkustajaliikenteen kysyntä elpynyt koronaa edeltäneelle tasolle, kuitenkin on ilahduttavaa, että kaukoliikenteen matkamäärät kasvoivat vapaa-ajan matkustuksen vaikutuksesta. Tavaraliikenteessä kuljetusvolyymit sen sijaan pysyivät hyvällä tasolla ja VR Transpointin suoriutuminen oli erityisen tärkeää koko yhtiöllemme vuonna 2021.

- VR FleetCareen pandemia heijastui erityisesti matkustajaliikenteen liikennemäärien ja kaluston huoltotarpeen kehityksen kautta. Poikkeuksellinen korona-aika on koetellut koko konsernia, mutta henkilöstömme on kuitenkin arvokkaalla työpanoksellaan pitänyt suomalaisen yhteiskunnan liikkeessä.  

VR Matkustajaliikenteen matkamäärät noudattelivat pandemian aaltoilua ja rajoitusten kehittymistä vuoden 2021 aikana. Matkustaminen painottui vapaa-aikaan, kun taas laaja etätyöpainotteinen työskentely vähensi arjen työmatkustamista. Keväällä junien matkustajamääriä jouduttiin rajoittamaan määräajaksi ja ravintolavaunut olivat osan vuodesta suljettuina.

- Suomen ja Venäjän välinen junaliikenne oli keskeytyneenä valtaosan vuodesta. VR Matkustajaliikenne varmisti turvallisuutta liikennöimällä mahdollisuuksien mukaan runsaalla kalustolla ja huolehtimalla esimerkiksi tehostetusta siivouksesta. Tilanteen niin vaatiessa junissa oli käytössä maskipakko ja ravintolavaunuissa koronapassi. Lisäksi asiakkaille tarjottiin koronatilanteeseen liittyviä lisäpalveluita, kuten mahdollisuutta hankkia viereinen istumapaikka tyhjäksi tai tilata annoksia ravintolavaunusta omalle paikalle. 

- Yhtiömme otti merkittävän askeleen kesäkuussa 2021, kun uuden HSL-sopimuksen mukainen lähijunaliikenne käynnistyi pääkaupunkiseudulla. Olimme voittaneet historiallisen kilpailutuksen aiemmin keväällä 2020 ja henkilöliikenteen kilpailu oli avautunut muilta osin 1.1. 2021 alkaen, jolloin kaukoliikenteen yksinoikeus päättyi.

Taustalla oli VR:n ja liikenne- ja viestintäministeriön sopimusjärjestely, joka koski ostoliikennettä markkinaehtoisesti kannattamattomilla reiteillä.

- Vuoden 2021 aikana neuvottelimme LVM:n kanssa uudesta ostoliikennesopimuksesta vuosille 2022–2030. Loppukesästä 2021 otimme toisen tärkeän askeleen uuteen, kun Tampereen raitiovaunuliikenne käynnistyi 9.8. 2021 ja samalla aloitimme raitiotieoperaattorina. 

Koronapandemialla oli verrattain vähäiset vaikutukset tavaraliikenteeseen vuonna 2021. VR Transpointin markkinatilanne oli positiivinen, koska maailmantalous oli kasvu-uralla ja Suomen talous- ja vientikehitys suotuisaa.

- Kotimaassa etenkin metsä- ja metalliteollisuuden kuljetusten kysyntä oli hyvällä tasolla: idänliikenteen volyymeissa sen sijaan oli epätasaisuutta. VR Transpoint solmi vuoden aikana merkittäviä sopimuksia. Metsä Group esimerkiksi valitsi VR Transpointin Kemiin rakennettavan biotuotetehtaansa raakapuun logistiikkakumppaniksi. Lisäksi VR Transpoint vahvisti asemaansa kiertotalouden toimijana, kun Transitar Oy:n yrityskauppa toteutui. 

- Kunnossapidon tytäryhtiömme VR FleetCare puolestaan jatkoi vuonna 2021 aktiivisesti uuden liiketoiminnan ja uusien asiakkuuksien hakemista. VR FleetCare esimerkiksi teki sopimuksen norjalaisen Vy Togin kanssa kahdeksan makuuvaunun modernisoinnista. Yhtiö alkaa huoltaa Pohjolan Liikenteen sähköbusseja Tampereella ja jatkaa Pietariin liikennöivien Allegrojen kunnossapitoa sekä elinkaaripalveluita 20 vuoden ajan.  

Sipponen toteaa, että VR varmistaa tulevaisuuden menestystä merkittävillä investoinneilla ympäristöystävälliseen kalustoon ja asiakaskokemukseen.

- VR Matkustajaliikenteen osalta kerroimme vuonna 2021 etenemisestä uuden lähijuna- ja yöjunakaluston hankinnassa. Lähijunahankinta koskee alustavasti noin 25 uutta sähkömoottorijunaa, joilla korvataan vanhaa kalustoa, ja yöjunakaluston hankintaan sisältyy 9 makuuvaunua ja 8 autovaunua. Lisäksi Pohjolan Liikenne toi maanteille lisää sähköbusseja.

- VR Transpoint puolestaan investoi uusiin raakapuuvaunuihin Kemin biotuotetehtaan sopimuksen myötä. Sr3-sähköveturien toimitukset jatkuivat katsauskauden aikana, ja erityisesti tavaraliikenteen tarpeisiin on tulossa myös uusia, vähäpäästöisempiä dieselvetureita. Kaiken kaikkiaan suunnitelmana on, että investoimme seuraavan kuuden vuoden aikana Suomen raideliikennekalustoon yhteensä noin miljardi euroa. Suurin osa summasta kohdistuu uusien sähkövetureiden, sähköjunien ja dieselvetureiden hankintaan sekä nykyisen kaluston kunnossapitoon. 

Sipposen mukaan sähköinen raide- ja kaupunkiliikenne on liiketoiminnan ytimessä.

- Uskomme, että pidemmällä aikavälillä megatrendit ilmastotietoisuudesta kaupungistumiseen tukevat matkustuksen, logistiikan ja kunnossapidon liiketoimintaamme. On kuitenkin selvää, että pitkittyneen pandemian myötä katse on koko yhteiskunnan tasolla käännettävä joukkoliikenteeseen, jota palvelutason lasku ja kehityksen taantuminen uhkaavat. Kestävän liikkumisen edellytyksiin kuuluvat rataverkon kunto sekä riittävä ratakapasiteetti, jotka vaikuttavat raideliikenteen täsmällisyyteen, toimitusvarmuuteen ja rajoittavat tulevaisuuden kasvua.

- Työskentelemme VR Groupissa sen eteen, että yhä useampi yritys- ja henkilöasiakas valitsisi junan ja kestävien kulkumuotojen osuus kasvaisi. Kyse on sujuvasta arkiliikenteestä ja teollisuuden toimivista kuljetuksista sekä koko yhteiskunnan ilmastotavoitteiden toteutumisesta.

Yhtiökokous päätti pääomapalautuksesta

Yhtiökokous vahvisti vuoden 2021 tilinpäätöksen ja päätti hallituksen esityksestä, että vuodelta 2021 jaetaan yhteensä 40 miljoonan euron pääomapalautus mutta ei osinkoa. Yhtiön hallituksen ja hallintoneuvoston kokoonpanot vahvistettiin. Samalla päätettiin yhtiömuodon muuttamisesta Oyj:ksi.  

VR-Yhtymä Oy:n hallituksen puheenjohtajana jatkaa Kjell Forsén. Hallituksen jäseninä toimivat edelleen Nermin Hairedin, Pekka Hurtola, Virve Laitinen ja Sari Pohjonen. Heikki Allonen ja Roberto Lencioni jäävät pois hallituksesta. Uusina jäseninä aloittavat Markus Holm, Jaakko Kiander ja Turkka Kuusisto.

Hallintoneuvoston kokoonpano pysyy ennallaan. Puheenjohtajana toimii Sheikki Laakso (ps.). Muut hallintoneuvoston jäsenet ovat Anders Adlercreutz (r.), Sanna Antikainen (ps.), Seppo Eskelinen (sd.), Hanna Holopainen (vihr.), Mai Kivelä (vas.), Jouni Kotiaho (ps.), Matias Marttinen (kok.), Raimo Piirainen (sd.), Arto Pirttilahti (kesk.), Ruut Sjöblom (kok.) ja Katja Taimela (sd.). 

Yhtiökokous päätti hallituksen esityksestä, että VR-Yhtymä Oy jakaa 18,18 euron osakekohtaisen pääomanpalautuksen, yhteensä 40 miljoonaa euroa, sijoitetun vapaan pääoman rahastosta. Osinkoa vuoden 2021 tuloksesta ei jaeta. Pääomanpalautus maksetaan 30.6. mennessä. 

Lisäksi yhtiökokous päätti yhtiömuodon muutoksesta osakeyhtiöstä (Oy) julkiseksi osakeyhtiöksi (Oyj). Oyj-muutoksella varaudutaan uusiin rahoitusmuotoihin tulevaisuuden kalustoinvestointien rahoittamiseksi, esimerkiksi listatun joukkovelkakirjalainan liikkeelle laskemisen mahdollistamiseksi.