Valtion ja kuntien neuvottelijat ovat päässeet yhteisymmärrykseen Itäradan suunnittelua edistävän hankeyhtiön perustamisesta.

Hankeyhtiön toimialana ja tehtävänä olisi Lentorata-Porvoo-Kouvola -linjausta koskevaan raidehankkeeseen liittyvä suunnittelu ja sen rahoittaminen rakentamisvalmiuteen asti.

- On erinomaista, että kaupungit ja kunnat ovat löytäneet nopeasti yhteisen sävelen keskenään ja valtion kanssa. Kolmen raidehankeyhtiön ja monen muun yhteishankkeen myötä olemme luoneet alueiden ja valtion välille pysyvän yhteistyön käytännön. Haluamme osaltamme vahvistaa Itä-Suomen elinvoimaa ja tulevaisuuden näkymiä, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) sanoo.

- Hankeyhtiöneuvottelut sujuivat erinomaisesti liikenne- ja viestintäministeriön johdolla. Kokemukset aiemmin perustetuista hankeyhtiöistä sekä neuvotteluosapuolten välinen rakentava yhteistyö ja yhteinen päämäärä mahdollistivat Itäradan hankeyhtiöneuvottelujen nopean sekä tuloksellisen etenemisen, Kouvolan kaupungin kehitysjohtaja Petteri Portaankorva toteaa.

- Mukaan liittyi lisää uusia kuntia vielä neuvottelujen aikana. On todella hienoa, että näin suuri ja alueellisesti kattava joukko on nähnyt hankkeen merkityksen ja lähtenyt mukaan. Kunnilla on vahva yhteinen tahtotila edistää itäisen Suomen saavutettavuutta ja elinvoimaa, Kuopion kaupunginjohtaja Jarmo Pirhonen pohtii.

- Itärata yhdistäisi Porvoon uutena ratakaupunkina rataverkkoon ja vahvistaisi kaupungin kasvun mahdollisuuksia itäisen Uudenmaan solmukohtana. Nopeat yhteydet Helsinkiin ja Vantaalle kytkisivät Porvoon sekä itäisen Uudenmaan aiempaa vahvemmin metropolialueen kehitykseen ja työssäkäyntialueeseen, Porvoon kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujula kertoo.

Liikenne- ja viestintäministeriön johdolla aloitettiin maaliskuussa 2021 osakassopimusneuvottelut, jotta hankeyhtiö voitaisiin perustaa yhteistyössä valtion ja kuntien kanssa. Neuvotteluryhmään ovat osallistuneet liikenne- ja viestintäministeriön lisäksi kunnat, valtiovarainministeriö ja Väylävirasto. Osapuolten nimeämät neuvottelijat vahvistavat löytäneensä neuvottelutuloksen osakassopimuksen sisällöstä ja hankeyhtiön perustamisesta.

Osakassopimuksen lopullinen hyväksyminen ja hankeyhtiön perustaminen edellyttävät vielä valtion ja kuntien päätöksentekoa omissa päätöksentekoelimissään. Valtion osalta asiaa käsitellään talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa sekä valtioneuvoston yleisistunnossa. Valtion rahoitusosuudesta ja määrärahan käyttämisestä hankeyhtiön pääomittamiseen päättäisi kuitenkin eduskunta.

Hankeyhtiössä olisi mukana tämänhetkisen tilanteen mukaan valtion lisäksi yhteensä 25 kaupunkia ja kuntaa.

Mukana olevat kaupungit ja kunnat:

Porvoo, Kouvola, Helsinki, Lappeenranta, Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Imatra, Pieksämäki, Varkaus, Kajaani, Iisalmi, Siilinjärvi, Lieksa, Kitee, Nurmes, Lapinlahti, Suonenjoki, Mäntyharju, Askola, Parikkala, Taipalsaari, Rautjärvi, Lapinjärvi ja Myrskylä.

Hankeyhtiön perustamisen taustalla on tavoite ryhtyä edistämään Lentoradan ja Kouvolan välisen raideyhteyden suunnittelua.

Helsingin ja Kouvolan välinen raideyhteys on Suomen merkittävimpiä raideyhteyksiä ja sen kehittämiselle on tunnistettu laaja-alaiset tarpeet. Lentorata–Porvoo–Kouvola -raideyhteys lyhentäisi Helsingin ja Kouvolan välistä yhteyttä sekä lyhentäisi siten Helsingin ja Joensuun sekä Helsingin ja Kuopion välisiä yhteyksiä.

Se mahdollistaisi nopeamman kaukoliikenteen Helsingistä ja Helsinki-Vantaan lentoasemalta Savon ja Karjalan radoille, lyhentäisi ratayhteyttä Helsingistä Pietariin, toisi Porvoon kokonaan uutena kaupunkina junayhteyden piiriin ja mahdollistaisi junatarjonnan lisäämisen idän suuntaan sekä lähiliikenteen kehittämisen Porvoon suuntaan.

Hankeyhtiön tehtävänä olisi selvittää mahdollisia liikennöintimalleja ja tämän osana selvitetään lähiliikenteen kehittämismahdollisuuksia hankkeen edellyttämällä tavalla.

Itäradan suunnittelukustannuksiksi on arvioitu 79 miljoonaa euroa. Rakennuskustannuksiksi on arvioitu n. 1,7 miljardia euroa. Nyt käydyissä neuvotteluissa on sovittu suunnittelusta rakentamisvalmiuteen saakka, ja rakentamisvaiheeseen siirtyminen edellyttää uusia neuvotteluita.

Yhtiö perustettaisiin mahdollisimman pian sen jälkeen, kun tarvittavat päätökset on tehty ja osakassopimukset on allekirjoitettu.

Aiemman talouspoliittisen ministerivaliokunnan päätöksen mukaisesti linjaus Itärata-hankeyhtiöstä ei sulje pois muiden idän suunnan liikenneyhteyksien kehittämistä tulevaisuudessa. Liikenne- ja viestintäministeriö on pyytänyt Liikenne- ja viestintävirastoa toteuttamaan selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta.

(Kuva: Laura Kotila)