Parlamentaarinen työryhmä on antanut ehdotuksensa siitä, miten 12-vuotinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan.

- Suunnitteluprosessi on rullaava ja jatkuva, millä valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa saadaan laadittua pitkäjänteisesti yli hallituskausien, ministeriö kertoo tiedotteessaan.

Suunnitelman päivitystarpeita tarkistetaan kunkin hallituskauden puolivälissä ja samalla jatketaan suunnitelmaa neljällä vuodella eteenpäin niin, että 12 vuoden suunnittelujänne säilyy.

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä julkisti yksimielisen loppuraporttinsa torstaina. Raportti annetaan alkuvuodesta 2019 selontekona eduskunnalle käsiteltäväksi.

Ensimmäinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma vuosille 2020-2031 laaditaan seuraavalla hallituskaudella siten, että siitä voidaan päättää kevään 2020 aikana.

Työryhmän ehdottamalla menetelmällä Suomessa olisi aina voimassa ajantasainen, tarpeiden ja tavoitteiden muutosten mukaan joustava pitkäkestoinen valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma, jollaisen laatimista edellytetään elokuun 2018 alussa voimaan tulleessa laissa liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman ohella laaditaan jatkossakin alueellisia liikennejärjestelmäsuunnitelmia.

Liikennejärjestelmä on laaja kokonaisuus ja kattaa kaikki liikennemuodot. Liikennejärjestelmään kuuluvat muun muassa sitä käyttävät ihmisryhmät, elinkeinoelämän toimijat, liikennevälineet ja -infrastruktuuri, liikenteen ohjaus ja hallinta, liikennetieto ja -palvelut sekä viestintäyhteydet.

Valtakunnallinen liikennejärjestelmäsuunnitelma laaditaan alusta alkaen vuorovaikutuksessa maakuntien, kaupunkiseutujen ja muiden toimijoiden kanssa. Parlamentaarisen valmistelun takaamiseksi perustetaan hallituskausittain parlamentaarinen ohjausryhmä.

Valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun aluksi arvioidaan liikennejärjestelmän nykytila ja toimintaympäristön muutokset sekä asetetaan yleiset yhteiskuntapoliittiset päämäärät ja tavoitteet. Seuraavaksi laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa laaja toimenpideohjelma, joilla tavoitteisiin ja päämääriin päästään.

Tavoitteita ja toimenpiteitä tarkastellaan erilaisten skenaarioiden kautta. Skenaarioissa huomioidaan erilaisten rahoitustasojen ja rahoituksen suuntaamisen vaikutukset liikennejärjestelmään. Vaikutuksia arvioidaan kaikissa vaiheissa päätöksenteon pohjaksi. Suunnitelmaan sisältyy olennaisena osana myös toimenpiteiden rahoitusohjelma.

Työryhmä ottaa kantaa myös siihen, mitä olisivat liikennejärjestelmän kehittämisen yleiset yhteiskunnalliset päämäärät. Raportissa linjataan päämääriksi Suomen kilpailukyvyn edistäminen, ilmastonmuutoksen torjunta sekä alueiden elinvoima ja saavutettavuus.

Työryhmän mukaan alueellinen saavutettavuus turvattaisiin ensisijaisesti raideliikenteellä. Ilmastonmuutoksen torjunta näkyisi kaupunkiseuduilla kestävien liikennemuotojen kuten joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edistämisenä.

Liikennejärjestelmän pitkäjänteisen kehittämisen merkitys on korostunut viime vuosina vahvasti. Liikennejärjestelmän kehittämistä on vuosina 2017 ja 2018 käsitelty kahdessa peräkkäisessä parlamentaarisessa työryhmässä.

Parlamentaarinen liikenneverkon rahoitusta arvioinut työryhmä käsitteli liikenneverkon kunnossapidon ja kehittämisen rahoitusta sekä liikenteen päästöjen vähentämiskeinoja ja nyt työnsä päättävä työryhmä pitkäjänteisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnittelun toteuttamista.

Rahoitusta arvioineen työryhmän näkemyksen mukaan liikenneverkkoa tulee kunnossapitää ja kehittää pitkäjänteisesti ja johdonmukaisesti vastaamaan elinkeinoelämän ja kansalaisten muuttuviin tarpeisiin. Ryhmä antoi päästövähennyskeinoja koskevan väliraporttinsa 30. elokuuta 2017 ja loppuraporttinsa 28. helmikuuta 2018.

Pitkäjänteisyys koko liikennejärjestelmän kehittämisessä edellyttää 12-vuotista valtakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa, joka sisältyy myös lakiin liikennejärjestelmästä ja maanteistä.

Tämän suunnitelman valmisteluun tarvittavaa menetelmää tarkentamaan asetettiin 13. huhtikuuta 2018 uusi työryhmä. Työryhmän jäseniä ovat Markku Rossi ja Markku Pakkanen (kesk.), Jukka Kopra ja Markku Eestilä (kok.), Harry Wallin ja Suna Kymäläinen (sd.), Ari Jalonen (sin.), Jari Ronkainen (ps.), Olli-Poika Parviainen (vihr.), Kari Uotila (vas.), Mats Löfström (r.) sekä Antero Laukkanen (kd.).

Parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua ohjaavan työryhmän loppuraportti annetaan alkuvuodesta eduskunnalle käsiteltäväksi. Keväällä 2019 varaudutaan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman laadintaan kokoamalla jo olemassa olevaa tietoa ja tekemällä täydentäviä taustaselvityksiä.

- Keskusteluja eri alueiden ja toimijoiden kanssa jatketaan. Yhteistyötä ja vuorovaikutusta koordinoimaan perustetaan tulevalla hallituskaudella yhteistyöryhmä, jossa ovat edustettuina keskeiset ministeriöt, virastot, maakunnat, suurimmat kaupunkiseudut ja muut kunnat.

- Suunnitelmaa laaditaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa loppuvuoden 2019 ajan. Tavoitteena on, että suunnitelmasta voidaan päättää keväällä 2020.

(Kuvassa Anne Berner. Kuva: Sakari Piippo)