Helsingin kaupungin liikennelaitoksen HKL:n yhtiöittämisen on määrä edetä vielä tämän kevään aikana. Päätös on lykkääntynyt koronapandemian vuoksi. Uusien raideliikenneyhtiöiden omistajiksi on kaavailtu Helsingin lisäksi Espoota ja Vantaata.

Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n pääluottamusmies Pekka Hirvonen pitää nykyisiä työsuhteita turvallisina. Hän näkee riskejä siinä, jos työnantajaksi vaihtuisi osakeyhtiö.

- Ei tietenkään ole sama mikäli se tarkoittaa huonompia etuja tai kovempaa henkilöstöpolitiikkaa. Kaupungin työsuhde mielletään turvallisemmaksi vaihtoehdoksi. Väittely liikelaitoksen ja yhtiön paremmuudesta on naivia, kun henkilöstön näkökulmasta pitäisi puhua hyvästä tai huonosta työnantajasta. Työnantajan etu on sitoutunut henkilöstö ja huonoon yhtiöön on vastenmielistä sitoutua.

Hirvonen muistuttaa, että  HKL:ää on yritetty yhtiöittää useaan kertaan vuosien varrella.

- Yritykset ovat aina kariutuneet, kun on huomattu laitoksen toiminnallinen arvo Helsingille. Arvo on syntynyt kokonaisvaltaisesta kaupunkiraideliikenteen tuottamisesta. Laitos on pitänyt huolen omistaan ja vastaavasti työntekijät ovat olleet erittäin sitoutuneita työhönsä.

- Jos HKL nyt siiloutuu ensin tytäryhtiöihin ja lopulta toimintoja ulkoistetaan, syntyy rajapintoja kaupungin omistaman infran, kaluston sekä operatiivisen toiminnan välille.

Hirvosen mukaan työntekijälle tämä tarkoittaa työehtoshoppailun uhkaa.

- Politiikoille tämä tarkoittaa huonosti toimivaa kaupungin omistamaa yhtiötä tai yhtiöitä. Käy niin kuin bussiliikenteessä: yhtiön liiketoiminta myydään ja pahimmillaan kustannukset kaatuvat veronmaksajan niskaan. Sen nyt arvaa minkälaista on olla sellaisella työnantajalla töissä.

Päätös puskea yhtiöittäminen väkisin on väärä

Raitio- ja metrohenkilökunnan yhdistys JHL ry:n va. puheenjohtaja Petri Lillqvist toteaa, että kuljettajien näkökulmasta nyt ollaan edelleen samassa tilanteessa kuin vuosi sitten.

- Silloin HKL:n yhtiöittämistä siirrettiin koronan vuoksi. Elämme edelleen keskellä koronapandemiaa ja päätös puskea yhtiöittämissuunnitelmaa eteenpäin näissä olosuhteissa on väärä.

Lillqvistin mukaan koronarajoitusten aikana henkilöstön edustajilla ei ole yhteistoimintalaissa tarkoitettuja mahdollisuuksia osallistua yt-neuvotteluihin siinä laajuudessa mitä yhtiöittämisen kaltainen hanke edellyttää.

- Vaikka suunnitellusta yhtiöstä ollaan tekemässä yhtiöjärjestyksen mukaan voittoa tuottamatonta, niin sen täytyy joka tapauksessa olla liiketoiminnallisesti elinvoimainen. Siirtyminen liikelaitosmallista osakeyhtiöön mahdollistaa työnantajan työehtoshoppailun, jonka ainoa tarkoitus on huonontaa ja heikentää kuljettajien työehtosopimusta sekä palkkausta.

Pääluottamusmies Hirvonen luettelee lukuisia työsuhteeseen liittyviä asioita, joilla on suoraan vaikutusta työntekijän toimeentuloon tai elämisen järjestämiseen. Ne tulisi yhteistoiminnallisesti sopia kyseisen henkilön kanssa ennen liikkeenluovutusta, mutta se on vaikeaa korona-aikana.

- Esimerkiksi työsuhdeasunto todellisine vaikutuksineen (subventio-osuuden säilyminen). Vaihtoehtona tälle olisi suora kaupungin vuokrasopimus. Henkilöstökassan lainasopimukset (asuntoluotot sekä kulutusluotot), kaupungin muihin tehtäviin terveydellisin perustein sijoitettujen henkilöiden asema ja vanhan eläkejärjestelmän mukaisesti sovitellut painotetut eläkkeet.

Hirvonen toteaa yhtiön/yhtiöiden laajan omistajapohjan olevan vielä epävarma.

- Suunnitteilla on voittoa tuottamaton seudullinen yhtiö. Vantaa on kiinnostunut yhteistoiminnasta, jos heille tulee oma ratikka. Mikäli he päättäisivät, etteivät investoi omaan raitiolinjaan, niin he vetäytyisivät yhtiöstä. Espoo ei ainakaan vielä ole halukkuuttaan yhtiöön sitoutumiseen ilmaissut.

(Kuva: Pekko Oksanen)