Lähivuosina toteutettava uusi lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea, Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin selvityksessä todetaan. Selvityksessä tarkasteltiin alueellisen junaliikenteen potentiaalista eri alueilla ja mukana tarkasteluissa oli 13 yhteysväliä. Näistä kustannustehokkaimmiksi osoittautuivat Salo–Turku–Naantali, Tampere–Sastamala ja Hanko–Karjaa(–Helsinki).

Traficomin selvityksessä on tarkasteltu alueellisen junaliikenteen liikennöintikustannuksia, matkustajapotentiaalia ja liikennöinnin kustannustehokkuutta. Tavoitteena on ollut tutkia suurin osa kaikista uusista yhteysväleistä, joilla voisi olla lähijunaliikennettä.

Selvityksen mukaan lähijunaliikenne edellyttäisi hyvin suurta julkista tukea eli subventiota jokaisella tarkastellulla yhteysvälillä. Matkustajamäärien ja lipputulojen arviot ovat huomattavasti alhaisempia kuin arvioidut liikennöintikustannukset. Yhteysvälit Tampere–Sastamala, Salo–Turku–Naantali ja Hanko–Karjaa(–Helsinki) tunnistettiin kustannustehokkaimmiksi yhteysväleiksi. Niillä vaadittu subventiotaso olisi 65–85 %. Kaikki muut yhteysvälit ovat heikosti tai hyvin heikosti kustannustehokkaita yhteysvälejä.

- Alueellisen junaliikenteen kustannustehokkuutta parantaa, jos liikennöinti voidaan keskittää matkustajamääriltään suurimmille osuuksille. Toisaalta mitä isompi liikennöintikokonaisuus on, sitä kustannustehokkaampi järjestelmä on. Osalla yhteysväleistä joukkoliikennettä voisi olla kannattavampaa kehittää panostamalla linja-autoliikenteeseen tai kaukojunaliikenteeseen, projektipäällikkö Simo Airaksinen WSP Finland Oy:sta sanoo.

Selvityksessä arvioitiin tasapuolisesti liikennöintikustannuksia ja matkustajapotentiaalia. Jokaisella alueella on kuitenkin omat erityispiirteensä.

- Alueiden luonne ja sijainti esimerkiksi suhteessa muihin alueisiin vaikuttavat liikennöintikustannuksiin. Samoin matkustajapotentiaaliin vaikuttavat monet tekijät, kuten kytkeytyminen seudun muuhun joukkoliikennejärjestelmään ja maankäytön kehittyminen. Pitkällä aikavälillä maankäytön kehittäminen asemien ympäristöissä on merkittävä tekijä, joka lisää matkustajamääriä ja alueellisen liikenteen potentiaalisuutta, erityisasiantuntija Anna Pätynen Traficomista kertoo.

Uusien alueellisten junaliikenteen kohteiden liikennöinnin aloittaminen vaatisi monia jatkoselvityksiä ja päätöksiä toteuttamisesta.

- Järjestämistapaan, liikennöinnin hankintaan, toimivaltaan, liikennöintimalliin sekä kaluston ja varikkopalveluihin liittyvät valinnat vaikuttavat merkittävästi liikennöintikustannuksiin. Nämä asiat kuitenkin rajattiin tämän työn ulkopuolelle ja ovat jatkoselvitystarpeita, mikäli alueellista junaliikennettä aletaan järjestää ja hankkia.

Mukana tarkasteluissa oli seuraavat yhteysvälit:

1. Oulun seutu: Liminka–Kempele–Oulu–Ii

2. Kuopion seutu: Iisalmi–Kuopio–Suonenjoki

3. Vaasan ja Seinäjoen seutu: Vaasa–Seinäjoki

4. Jyväskylän seutu: Äänekoski–Jyväskylä–Muurame

5. Lahden seutu: Heinola–Lahti–Orimattila

6. Lappeenranta–Imatra: Lappeenranta–Imatra

7. Varsinais-Suomi: Turku–Uusikaupunki

8. Meri-Lappi: Kemi–Tornio–Haaparanta

9. Pirkanmaa: Tampere–Sastamala

10. Satakunta: Rauma–Kokemäki

11. Varsinais-Suomi: Turku–Loimaa–Toijala

12. Varsinais-Suomi: Salo–Turku–Naantali

13. Länsi-Uusimaa: Hanko–Karjaa(–Helsinki)