Lähijunaliikenteen kehittäminen on ollut pitkään keskeisiä tavoitteita Tampereen kaupunkiseudun liikennejärjestelmätyössä. Edistysaskelia kehittämisessä on myös tehty. Tesoman uusi seisake avattiin vuonna 2021. Liikenne- ja viestintäministeriön ostaman lähijunaliikenteen lisäksi junien määriä lisättiin vuonna 2022 Nokian, Lempäälän, Akaan ja Tampereen rahoittamana.

Väylävirasto ja Tampereen kaupunkiseudun kunnat ovat talven 2022–2023 aikana selvittäneet yhteistyössä lähijunaliikenteen kehittämismahdollisuuksia ratakapasiteetin riittävyyden näkökulmasta. Useissa aiemmissa selvityksissä on todettu lähijunaliikenteen merkittävämmän kehittämisen vaativan lisäraiteita pääradalla etelän suunnalla sekä Nokian ja Ylöjärven suunnilla.  

Tässä selvityksessä haluttiin kuitenkin saada lisää tietoa siitä, mikä on mahdollista ennen näitä raiteita, tilaajat toteavat tiedotteessaan.

Lähtökohtia kuntien tavoitteista on antanut kuntien teettämä ja kesällä 2022 valmistunut Lähijunaliikenteen tavoitteellinen tulevaisuuskuva ja tiekartta toteutukselle -selvitys. Ensimmäisissä vaiheissa tavoiteltavia uusia seisakkeita ja vuorovälitavoitteita on täsmennetty kapasiteettiselvityksessä yhdessä kuntien kanssa.

Väyläviraston ja kuntien yhteistyönä tekemässä selvityksessä Tampereen seudun ratakapasiteetin riittävyyttä tutkittiin kahden eri tarkastelun kautta:

• Tarkastelu 1: Lähijunaliikenteen 30 min vuoroväli Nokialle ja Lempäälään, 60 min vuoroväli Orivedelle sekä kaukojunapysähdyksiä Ylöjärvelle. Infratoimenpiteinä uusia seisakkeita (Sääksjärvi, Epilä, Messukylä ja Ruutana). Tampereen henkilöratapihahanke ei ole toteutunut. Kauko- ja tavaraliikenne nykyisen kaltainen.

• Tarkastelu 2: Vuorovälit kuten edellä, paitsi lähijuna Ylöjärvelle 60 min vuorovälillä. Etelässä lähijunien päätepiste Toijalan sijaan Lempäälä. Orivedellä päätepiste Orivesi keskusta. Tampereen henkilöratapihahanke toteutunut. Tarkastelussa mukana mahdollisuudet lisätä uusia seisakkeita tarkastelun 1 seisakkeiden lisäksi. Infratoimenpiteinä Lempäälän kehittäminen junien päätepisteenä toimisen mahdollistamiseksi, Orivesi keskustan parantaminen ja sähköistyksen ulottaminen sille sekä junien kohtaamismahdollisuuksien toteuttaminen Tesomalle. Tarkasteluissa on lisätty tavaraliikenteen kulkumahdollisuuksia nykyiseen nähden.

Tarkastelun 1 tuloksena on todettu, että lähijunaliikenteen määrän lisääminen olisi mahdollista jonkin verran Tampereelta Nokian ja Toijalan suuntiin. Tasaista vuorotarjontaa ei kuitenkaan pystyttäisi saavuttamaan. Näiden tarkastelujen pohjalta haasteita tulisi olemaan myös tehokkaassa kalustokierrossa. Vain Oriveden suunnalla olisi mahdollista saavuttaa nykyistä merkittävästi parempi vuorotarjonta. Kaukojunien pysähtymisellä Ylöjärvellä ei saavuteta hyvää ja tasaista palvelutasoa. On myös hyvä huomioida, että kaukojunien pysähtymisestä päättäminen ei ole selvitystä laatineiden tahojen toimintavallassa.

Tarkasteluun 2 sisällytetyt infratoimenpiteet mahdollistavat tiheämmän junaliikenteen Nokian ja Lempäälän suunnilla. Oriveden keskustan ja Ylöjärven suunnilla lähijunaliikenteen olisi mahdollista kulkea 60 minuutin vuorovälillä. Suunnasta riippuen joidenkin muidenkin uusien seisakkeiden toteuttaminen voisi olla mahdollista.

Tampereen henkilöratapihan rooli lähijunaliikenteen kehittämisessä on keskeinen. Tarkastelun 2 mukainen liikenne on mahdollinen aikaisintaan tilanteessa, jossa henkilöratapihaa on kehitetty siten, että siellä on käytössä seitsemän laituriraidetta.

Kaikkia ongelmia Tampereen henkilöratapihan kehittäminen ei kuitenkaan ratkaisisi. Haasteita tuo muun muassa se, miten junia sovitetaan linjaosuuksille ja laitureille siten, että kokonaisuus ja kalustokierto säilyvät tehokkaana ja liikennöintikustannukset kohtuullisina. Lisäksi Tampereen henkilöratapihan kehittämishanke käynnistyessään rajoittaisi rakentamistöiden takia ratapihan käyttömahdollisuuksia useiden vuosien ajan.

- Tältä kannalta lähijunaliikenteen selkeä lisääminen olisi mahdollista aikaisintaan vuosikymmenen loppupuolella, mikäli Tampereen henkilöratapihan parantamishankkeen rakennustyöt käynnistyisivät lähivuosina. Hankkeella ei ole kuitenkaan vielä rahoituspäätöstä, liikennejärjestelmäasiantuntija Erika Helin Väylävirastosta kertoo.

Selvityksen lähtökohtina on otettu huomioon kauko- ja tavaraliikenteen kulkumahdollisuudet ja tarkasteltu näiden lisäämismahdollisuuksia. Tarkastelun 1 yhteydessä on todettu, että kauko- ja tavaraliikenteen lisääminen vähentäisi lähijunien kulkumahdollisuuksia Nokian ja Toijalan suunnilla. Nokian suunnalla jopa nykyiset kulkumahdollisuudet vähenisivät. Tarkastelun 2 pohjalla on ollut lähtökohtaisesti enemmän tavaraliikennettä kuin vaihtoehdossa 1. Tavara- ja kaukoliikenteen kulkumahdollisuuksien tärkeys on jatkotöissä huomioitava. Selvityksessä ei ole tarkasteltu kuinka häiriöherkkää liikenteestä kokonaisuutena muodostuisi, mikä on myös jatkossa huomioitavia asioita.

Tampereen Lielahden ja Nokian välinen rataosuus on jo niin aiemmin kuin myös tässä selvityksessä tunnistettu välityskyvyltään erityisen haastavaksi väliksi.

Selvityksessä ei oteta kantaa liikennöintikustannuksiin tai matkustajakysyntään. Nämä ovat keskeisiä kysymyksiä, kun lähijunaliikenteen kehittämistä suunnitellaan kokonaisuutena.

(Kuvituskuva)