Valtiovarainministeriö sekä liikenne- ja viestintäministeriö selvittivät suurten raideliikennehankkeiden rahoitusmahdollisuuksia ja ilmastovaikutuksia. Hankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta, mutta muita tulonlähteitä tunnistettiin. Selvitysryhmä julkaisi raporttinsa tiistaina.

Parhaillaan suunnitellaan nykyistä nopeampia junayhteyksiä julkisomisteisten suunnitteluhankeyhtiöiden toimesta Helsingin ja Turun välille (Turun Tunnin Juna Oy), Helsingin ja Tampereen välille (Suomi-rata Oy) sekä välille Helsinki–Porvoo–Kouvola (Itärata Oy). Valtiovarainministeriö ja liikenne- ja viestintäministeriö selvittivät, kuinka paljon kunkin hankkeen toteutus maksaisi valtiolle ja kunnille sekä millaisia vaihtoehtoisia rahoituslähteitä hankkeiden toteutuksessa voitaisiin hyödyntää. Lisäksi selvityksen yhteydessä arvioitiin raideliikennehankkeiden ilmastovaikutuksia. 

Selvityksen mukaan raideliikennehankkeiden toteuttaminen edellyttäisi huomattavaa julkisen sektorin taloudellista panostusta. Selvityksessä tunnistettiin muita tulonlähteitä, kuten liikennöinti- ja käyttäjämaksut ja kiinteistökehitys asemaseuduilla. Niiden suuruus on kuitenkin verrattain pieni suhteessa tarvittaviin investointeihin. 

Aiempiin liikenneinfrastruktuurin rahoitusmalleihin verrattuna tarkasteltu hankeyhtiömalli saattaisi kuitenkin pienentää vaadittavan julkisen rahoituksen kokonaismäärää.

Selvityksen perusteella yksityiset rahoittajat ovat kiinnostuneet hankkeiden rahoitukseen osallistumisesta, mutta ne todennäköisesti edellyttäisivät hankkeilta valtion takausta, joten viime kädessä investointeihin liittyvät riskit jäisivät julkisen sektorin kannettavaksi.

Hankkeiden investointikustannukset olisivat nykyisten alustavien arvioiden mukaan (vuoden 2022 hintatasossa) Turun tunnin junan osalta noin 3,4 miljardia euroa, Itäradan osalta noin 1,8 miljardia euroa ja Suomi-radan kahden vaihtoehdon osalta joko noin 4,0 miljardia euroa (lentorata ja pääradan kehitys) tai noin 5,5 miljardia euroa (lentorata ja uusi suurnopeusrata).

Ministeriöt arvioivat selvityksen yhteydessä raideliikennehankkeiden ilmastovaikutuksia. Arvioiden perusteella ratojen rakennusajan päästöt muodostavat merkittävän osan hankkeiden ilmastovaikutuksia. Nykyisiä rakennusmateriaaleja ja työmenetelmiä käyttäen hankkeiden ilmastopäästöjen laskennallinen takaisinmaksuaika liikennöinnistä saatavilla päästövähenemillä on hyvin pitkä, 140–330 vuotta. 

Selvityksen arviot on tehty nykyisen rakennusteknologian puitteissa. Mikäli infrastruktuurirakentamisen piirissä tehdään tulevaisuudessa uusia teknologisia innovaatioita, jotka mahdollistavat ilmastoystävällisemmän rakentamisen, on mahdollista, että arviot muuttuisivat merkittävästikin vähäpäästöisemmiksi.

Hankkeiden kustannusarvioihin liittyy huomattavia epävarmuustekijöitä. Hankkeiden suunnittelu on eri vaiheissa. Tämän vuoksi selvityksen tuloksia voidaan tässä vaiheessa pitää vain suuntaa-antavina eikä yksin niiden perusteella voida tehdä suoria johtopäätöksiä hankkeiden toteutettavuudesta.

Kaikkien hankkeiden kustannuksiin voivat merkittävästi vaikuttaa myös hankkeista riippumattomat tekijät, kuten globaali taloustilanne ja siitä johtuva inflaatiotaso ja korkokehitys, tai hankkeisiin välillisesti tai suoraan vaikuttavat tekijät, kuten matkustajamäärien kehitys, rahoituksen jäännösarvon muutokset tai arvioitujen tuottojen muutokset.

Arvioitaessa julkiselle sektorille suurista raideliikennehankkeista aiheutuvaa maksurasitetta on huomioitava myös, että hankkeiden toteuttamisella on monenlaisia mahdollisia vaikutuksia, kuten ympäristövaikutukset, yhteiskuntataloudelliset vaikutukset ja laajemmat taloudelliset vaikutukset, joita tulisi myös punnita mahdollisten investointipäätösten yhteydessä.

Selvityksen tarkoituksena ei ollut ottaa kantaa hankkeiden toteutukseen, vaan selvittää niiden rahoitusmahdollisuuksia ja investointiedellytyksiä päätöksenteon tueksi. 

Hankeyhtiöt jatkavat tässä vaiheessa raideliikennehankkeiden suunnittelutyötä. Hankeyhtiöissä tehtävät selvitykset ja työ lisäävät omalta osaltaan päätöksenteon tueksi tarvittavaa tietopohjaa.

Hankeyhtiöiden tilanne on huomioitu ensimmäisessä valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa. Raidehankkeita tullaan tarkastelemaan osana koko liikennejärjestelmän kehittämistä ja seuraavan valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelua. Liikennejärjestelmän näkökulmasta suurten ratahankkeiden vaikutukset muuhun liikennejärjestelmään sekä liikenteen palvelutarjontaan tulee selvittää.

Ministeriöiden selvitys toteutettiin yhteistyössä asiaan liittyvien virastojen ja suunnitteluhankeyhtiöiden kanssa. Raideinvestointien suunnittelusta vastaavat tehtävää varten perustetut ja julkisesti omistetut hankeyhtiöt Turun Tunnin Juna Oy, Suomi-rata Oy ja Itärata Oy. Valtion lisäksi hankeyhtiöissä on mukana kaiken kaikkiaan 49 kaupunkia ja kuntaa sekä Finavia. Lisäksi työssä kuultiin kuntia ja kaupunkeja sekä selvitettiin työeläkeyhtiöiden ja finanssilaitosten näkemyksiä suurten raidehankkeiden rahoituksesta.