Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi selvityksen eurooppalaisen raideleveyden käyttöönoton mahdollisuuksista ja vaikutuksista Suomessa keskiviikkona. Selvityksen alustavien arvioiden mukaan tarkasteltujen vaihtoehtojen kustannukset ovat huomattavat suhteessa hyötyihin.

Selvityksen mukaan vaihtoehdot eivät ole kannattavia pelkästään liikenteen kannalta tarkasteltuna. Toisaalta mahdollisia muutoksia tulee arvioida myös esimerkiksi huoltovarmuuden ja muiden suurten infrastruktuuri-investointien näkökulmasta. Selvityksen taustalla on Euroopan komission esitys, joka velvoittaisi rakentamaan uudet Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) raideyhteydet eurooppalaisen standardin raideleveyteen ilman poikkeuksia. Ehdotuksen käsittely on vielä kesken EU:ssa. 

Suomessa on käytössä 1524 mm raideleveys. Selvityksessä on arvioitu eri rataosuuksien toteuttamista eurooppalaisella eli 1435 mm raideleveydellä. Selvitys tarkastelee kolmen eri vaihtoehdon vaikutuksia:

1. uusi runkoyhteys eurooppalaisella raideleveydellä pääradan rinnalle Helsingistä Tornioon
2. uudet hankeyhtiöiden radat eurooppalaisella raideleveydellä
3. TEN-T-verkon ratojen muuttaminen eurooppalaiselle raideleveydelle.

Selvityksen mukaan tarkastelluista vaihtoehdoista ensimmäinen toisi laajimmat hyödyt ja pienimmät haitat. Uusien hankeyhtiöiden eli Suomi-radan, Turun tunnin junan ja Itäradan, ratojen rakentamista 1435 mm leveydellä tulisi arvioida tarkemmin. 

Sen sijaan koko suomalaisen TEN-T-verkon muuttamisen eurooppalaiselle raideleveydelle katsotaan aiheuttavan suuremmat haittavaikutukset kuin mahdolliset höydyt. Muutosten arvioidaan vaikuttavan haitallisesti kuljetusten palvelutasoon, erityisesti raakapuun ja myös muun teollisuuden kuljetuksiin. Jos eurooppalainen raideleveys halutaan ottaa hyvin laajasti käyttöön, olisi kannattavampaa vaihtaa lähes koko rataverkko samalle raideleveydelle. 

Raideleveyden muutos tulisi kalliiksSelvityksessä tarkastellaan vaihtoehtoja esimerkiksi saavutettavuuden, kestävyyden, tehokkuuden ja huoltovarmuuden näkökulmista. Selvityksen mukaan raideleveyden muutos voisi kehittää rautatiemarkkinoita kaikissa tarkastelluissa vaihtoehdoissa. Yhtenäinen eurooppalainen raideleveys voisi esimerkiksi edistää kansainvälistä henkilö- ja tavaraliikennettä sekä parantaa kaluston saatavuutta. 

Liikenteen näkökulmasta tarkasteltuna vaihtoehdot eivät ole kustannustehokkaita. Selvityksen mukaan kaikkien vaihtoehtojen kustannukset ovat huomattavia suhteessa niiden tuomiin mahdollisiin hyötyihin. Vaihtoehtoja arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida liikenteen lisäksi erityisesti huoltovarmuuden ja EU:n liikenneverkkojen kehittämisen näkökulmat. 

Selvityksen mukaan mahdolliset muutokset tulisi toteuttaa joko muuttamalla kokonaan tai osittain nykyistä raideleveyttä tai rakentamalla uusia ratoja eurooppalaisella raideleveydellä nykyisten ratojen rinnalle. Uusien ratojen rakentamisen yhteydessä tulisi rakentaa myös uusia kohtaamispaikkoja eurooppalaiselle raideleveydelle sekä varmistaa varikkotoiminnot kapearaiteiselle kalustolle. 

Kahden eri raideleveyden käyttäminen samalla raiteella ei ole Suomen olosuhteissa teknisesti mahdollista. Kolmen kiskon käyttämiselle ei ole olemassa valmista toteutustapaa, koska raiteiden välinen leveysero on liian pieni. Neljän kiskon rata, jossa rata toimisi kahdella eri raideleveydellä, ei ole sähköradalla mahdollinen. Radan keskilinja eroaa eri raideleveyksillä, minkä vuoksi nelikiskoista toteutusta ei voitaisi hyödyntää tehokkaasti ja laajasti.

Selvityksessä esitellään eri vaihtoehdot kalustolle tilanteessa, jossa käytössä on useampia raideleveysjärjestelmiä. Ensimmäinen vaihtoehto on Torniossa jo käytössä oleva prosessi, jossa juna nostetaan ilmaan telien vaihtamiseksi. Prosessi on melko hidas eikä siksi sovellu hyvin suurille kuljetusmäärille.

Toinen vaihtoehto on käyttää raideleveydenvaihtolaitteistoa. Tällöin vaunuissa on erikoisakselistot, jossa pyörien väliä siirretään raideleveyden mukaisesti. Jotkin maat hyödyntävät vaihtolaitteistoa henkilöliikenteessä, mutta tavaraliikenteessä sitä ei ole otettu vielä käyttöön. 

Euroopan komissio esitti heinäkuussa 2022 vaatimuksen rakentaa uudet TEN-T-verkon raideyhteydet eurooppalaisen standardin (1435 mm) raideleveyteen ilman poikkeuksia ja tehdä olemassa olevan TEN-T-rataverkon osalta suunnitelma siirtymiseksi eurooppalaisen standardin raideleveyteen lukuun ottamatta niitä verkon osia, joilla tämä ei ole hyöty-kustannussyistä perusteltua.

Suomi on suhtautunut kriittisesti komission asetusehdotukseen, joka tiukentaisi raideleveyden sääntelyä. Suomi on katsonut, että raideleveyden osalta pitäisi olla mahdollista käyttää kansallista harkintaa. Liikenne- ja viestintäministeriö käynnisti joulukuussa 2022 esiselvityksen raideleveydestä. Selvityksen toteutti Proxionin, Destian ja Ubigun muodostama asiantuntijaryhmä. 

Neuvosto hyväksyi joulukuussa 2022 yleisnäkemyksen TEN-T-asetusehdotuksesta. Yleisnäkemyksen mukaan jäsenvaltiot säilyttävät kansallisen harkintavallan raideleveyden osalta. 
TEN-T-asetusehdotuksen neuvottelut EU:ssa ovat kuitenkin vielä kesken. Suomi jatkaa vaikuttamistyötä, jotta kansallinen harkintavalta raideleveyden osalta säilyy myös lopullisessa asetuksessa. 

Selvityksessä annetaan ehdotuksia jatkoselvityksiä varten. Raideleveyden muutoksen osalta tulisikin selvittää muun muassa tarkempia hyötykustannuslaskelmia ja arvioida toteutusten ympäristövaikutuksia.