Konsulttiyhtiö MDI:n selvityksen mukaan uuden ns. metsäratalinjauksen laajat aluetaloudelliset vaikutukset hyödyttäisivät eniten radan napoja eli Helsingin ja Tampereen ydinkaupunkiseutuja.

- Uusi ratalinjaus haavoittaisi erityisesti niitä Tampereen ja Helsingin väliin jääviä alueita, joissa suurnopeusjunat eivät pysähtyisi. Nopeat junayhteydet voivat kiinnittää suuria keskuksia ja työmarkkina-alueita tiiviimmin toisiinsa.

- Kolikon toisella puolella on se, että nopea junayhteys merkitsisi vähemmän pysähdyksiä ja välillisesti heikkeneviä muita yhteyksiä napojen välisellä alueella, jolloin nämä alueet jäisivät vaille nopeiden yhteyksien tuomaa ja muualle ohjaamaa kasvupotentiaalia.

MDI:n mukaan uuteen ratalinjaukseen perustuva rata olisi niin alue- ja liikennepoliittisesti kuin alueellisen tasa-arvon näkökulmasta monin tavoin kestämätön ratkaisu erityisesti Kanta-Hämeen kannalta.

- Ratkaisu voisi johtaa ajan kanssa useisiin kielteisiin heijastusvaikutuksiin erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen elinvoiman, vetovoiman ja pitovoiman kannalta. Nykyiseen päärataan perustuva ratalinjaus jakaisi lähtökohtaisesti aluetaloudelliset vaikutukset tasaisemmin koko nykyisen pääradan varrelle ja sen vaikutusalueelle eikä pelkästään napa-alueille.

MDI muistuttaa, että asukkaiden asumiseen ja paikkaan sekä yritysten sijaintiin liittyvissä valinnoissa alueeseen liitetyillä mieli- ja mainekuvilla on suuri merkitys.

- Asiantuntijahaastateltavien vastauksissa nousi vahvasti esiin, että uusi ratalinjaus olisi riski Kanta-Hämeen mainekuvan heikkenemisenä ”vain yhtenä läpikulkupaikkana muiden joukossa” paikkaan liittyvissä valinnoissa. Uusi ratalinjaus vaikuttaisi haastateltavien mukaan negatiivisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen asunto- ja kiinteistömarkkinoihin.

MDI toteaa toisaalta, että molemmilla linjausvaihtoehdoilla olisi positiivinen vaikutus laajemman Etelä-Suomen työssäkäyntialueen muodostumiseen ja kasvavien työmarkkina-alueiden kiinnittymiseen toisiinsa ajan kuluessa.

- Helsingin ja Tampereen välisellä vyöhykealueella on jo nykyisin merkittävät työssäkäynti-, asiointi- ja muuttovirrat. Kanta-Häme on virtojen ennakoitavuuden ja jatkuvuuden kannalta haavoittuvammassa asemassa kuin radan napa-alueet. Varsinkin tulomuuttovirtojen ehtyminen ja sujuvan pendelöinnin vaikeutuminen suhteessa pääkaupunkiseutuun olisi erittäin kriittinen tekijä Hämeenlinnan ja Riihimäen kaupunkien tulevan kehityksen kannalta.

Selvitys ’Ratalinjausvaihtoehtojen alueellisista vaikutuksista Hämeenlinnan ja Riihimäen seudun elinvoimaan ja väestönkehitykseen’ perustuu Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n tekemään asiantuntijatyöhön. Selvitys perustuu aiheeseen liittyvään tutkimuskirjallisuuteen, tilasto- ja kartografiseen analyysiin sekä asiantuntijahaastatteluihin. Suomi-rata Oy on teettänyt runsaasti selvityksiä ja arviointeja, mutta niissä ei ole kiinnitetty kuin välillisesti huomiota alueellisiin tai väestöllisiin vaikutuksiin erityisesti Helsingin ja Tampereen väliin jäävien alueiden osalta.

- Selvitys vahvistaa osaltaan edelleen sitä, että kokonaistarkastelussa raideyhteyksien kehittäminen pääratakäytävällä on kestävin ratkaisu. Useat aiemmat selvitykset ja huomiot ovat todistaneet samaa, ja nyt asiaa on tarkasteltu myös väestön ja aluekehityksen näkökulmista, Hämeenlinnan kaupunginjohtaja Olli-Poika Parviainen sanoo.

- Riihimäen kaupunkistrategiassa on asetettu tavoitteeksi kestävän kasvun aikaansaaminen. Riihimäen asemanseudulle on suunnitteilla useita merkittäviä investointeja ja kuten selvitystyö osoittaa, luo pääratakäytävän kehittäminen parhaat mahdollisuudet Riihimäen seudun tulevaisuudelle niin kestävän kasvun kuin investointien edistämisen näkökulmasta, Riihimäen kaupunginjohtaja Jouni Eho kertoo.

Selvityksen tilasto- ja kartografisessa osiossa on yksityiskohtaisemmin eritelty ratalinjausvaihtoehtojen nykyisiä ja ennakoitavissa olevia elinvoima- ja väestövaikutuksia erityisesti Hämeenlinnan ja Riihimäen seutujen kannalta.