Raideliikenteen kilpaillessa nyt yhä voimakkaammin muiden matkustusmuotojen kanssa matkustajakokemuksesta on tulossa yhä tärkeämpi kilpailutekijä. Tässä kilpailussa rautateitä auttaa se tosiasia, että merkittävä osa lentoyhtiöistä on karsinut palvelunsa jo niin olemattomaksi, että kalleimpia lippuluokkia lukuun ottamatta lentomatkailun tarjoamasta elämyksestä on tullut lähinnä kauhukertomusten aineistoa.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että matkustajat koronapandemian laannuttua automaattisesti siirtyisivät juniin. Rautateiden palauttaminen ensimmäiseksi matkustusvaihtoehdoksi vaatii paitsi aikaa, ennen kaikkea palkitsevien kokemusten tarjoamista asiakkaille. Rautateiden matkustajaliikenteen asiakkaiden odotusten ymmärtämisestä ja niiden täyttämisestä junien suunnittelussa on tullut eri puolilla maailmaa yhtä tärkeämpää.

Osalle matkustajista juna on työpaikan jatke, toisille paikka levätä tai keskittyä sosiaaliseen mediaan ja kolmansille mahdollisuus kanssakäymiseen muiden matkustajien kanssa. Tämän lisäksi asiakkaiden tarpeet vaihtelevat eri vuorokaudenaikoina ja viikonpäivinä puhumattakaan eri reittien matkustajaryhmien eroista.

Muun muassa Hollannin kansallinen rautatieyhtiö Nederlandse Spoorwegen NS on viime vuosina panostanut merkittävästi tulevaisuuden matkustajajunien konseptisuunnitteluun. Keskeistä tälle työlle on ollut mahdollisimman perusteellisesti ymmärtää tavat, joilla matkustajat aikaansa junassa käyttävät ja erityisesti, kuinka he haluaisivat tuon ajan käyttää.

Alankomaissa on yksi Euroopan tiheimmistä rautatieverkoista ja yhteensä 3.223 kilometriä käytössä olevia junayhteyksiä. Maan junaoperaattorit ovat aidossa kilpailutilanteessa. Hollannissa liikennöi NS:n ohella useita yksityisiä ja kansainvälisiä rautatieyhtiöitä.

Asiakaskokemuksesta on tullut yhä tärkeämpi osa kilpailua matkustajista

Suunnitellessaan tulevaisuuden junien sisustuskonsepteja NS teki laajan matkustajakartoituksen vuonna 2018. Tutkimuksella pyrittiin selvittämään ennen kaikkea sitä, mitä ihmiset junissa tekevät tai haluaisivat tehdä sen lisäksi, että pääsevät perille. Koska Hollannissa pisinkään maansisäinen junamatka vaihtoineen ei kestä viittä tuntia enempää, tutkimus keskittyi tätä lyhyempiin reitteihin.

NS:lle työskentelevän hollantilaisen Gispen -sisustussuunnittelutoimiston konseptipäällikkö Sarah Schifferin mukaan viimeiset sata vuotta massamatkustamista palvelevien junien sisustuksen suunnittelun keskeinen lähtökohta on ollut junien kapasiteetin lisääminen, jolloin niiden käyttömukavuus on usein jäänyt toissijaiseksi. Nyt haasteena on lisätä junien houkuttelevuutta vähentämättä kuitenkaan niiden kapasiteettia.

Ihmiset hakevat sosiaalisia kontakteja, rentoutuvat ja tekevät töitä

NS:n tutkimuksen perusteella junien tilat voitiin jakaa kolmeen erilaiseen vyöhykkeeseen matkustajien odotusten mukaan. Nämä olivat sosiaalinen vyöhyke, rentoutumisvyöhyke ja keskittymisvyöhyke.

Sosiaalinen vyöhyke ei välttämättä tarkoita kahvila- tai ravintolavaunua vaan esimerkiksi osastoa, joka on suunniteltu siten, että siellä voi seisoa tai istua tavallisia junan penkkejä kevyemmillä istuimilla tai nojailla varta vasten suunniteltuihin seinäkkeisiin ja jossa paikan vaihtaminen on helppoa.

Suunnittelun keskeisenä ideana on madaltaa kynnystä jutusteluun muiden matkustajien kanssa. Jos jonkun seura ei kiinnosta, paikkaa on helppo vaihtaa. Konsepti on tuttu kaikille, jotka ovat käyneet pystybaarissa.

Mahdollisuus keskittyä sosiaaliseen mediaan on junalla matkustamisen kilpailuvaltti

Rentoutumisvyöhyke on puolestaan tarkoitettu matkustajille, jotka haluavat esimerkiksi keskittyä lukemiseen tai älypuhelinten erilaisten sovellusten näpelöintiin. Poiketen sosiaalisen vyöhykkeen tiloista, rentoutumisvyöhykkeen tiloissa matkustajat istuvat omilla paikoillaan joihin pääasiassa liittyy pöytätila. Latauspisteet ja hyvin toimiva langaton verkko ovat itsestään selviä vaatimuksia. Lisäksi tärkeäksi nousi äänieristettyjen puhelinkoppien olemassaolo. Niitä tarvitsevat erityisesti puhelintaan käyttävien matkustajien kanssamatkustajat, jotka eivät halua kuunnella toisten käymiä keskusteluja.

Kunnon etätyöskentelymahdollisuudet osalle potentiaalisista matkustajista junaan vaihtamisen edellytys

Kolmantena tulee keskittymisvyöhyke, joka on tarkoitettu niille, jotka tekevät junassa etätöitä. Tämän ryhmän ihmiset tarvitsevat paitsi mahdollisuudet nopeisiin verkkoyhteyksiin, niin myös yksityisyyttä, joka mahdollistaa muun muassa videoneuvottelut. Tästä syystä keskittymisvyöhykkeen matkustajapakat tulisi suunnittelijoiden mukaan sijoittaa erillisiin hytteihin, joille on junissa varattu omat alueensa.

Kaikkien tutkimuksessa eroteltujen matkustajaryhmien osalta junamatkustamisen keskeinen vahvuustekijä verrattuna omalla autolla ajamiseen tai lentämiseen on mahdollisuus käyttää verkkoa ilman häiriöitä. Täysin riippumatta siitä, kuinka oivaltavasti uudet junat on suunniteltu, tieto siitä, että internetyhteydet eivät jollain rataosuudella toimi siirtää matkustajat helposti takaisin muihin liikennevälineisiin.

Keväällä 2020 alkaneen koronaepidemian myötä miljoonat ihmiset joutuivat siirtymään kotiin töihin ja opettelemaan käyttämään erilaisia etätyöhön tarkoitettuja digitaalisia työkaluja. Vaikka koronasta ajan kanssa selvittäisiinkin, etätyöskentelyn suhteellisen osuuden tietotyöstä ennakoidaan jäävän myös tulevaisuudessa huomattavasti aikaisempaa suuremmaksi. Tämä tulee heijastumaan suoraan myös junissa tarjottavien työskentelymahdollisuuksien kysyntään.

Ilmastonmuutoksen torjuminen motivoi rautateiden kehittämistä

Samaan aikaan kun maailma joutuu hakemaan keinoja sopeutua koronaviruksen tuomiin matkustusrajoituksiin ja ilmastomuutoksen torjuntaan, raideliikenne tekee paluuta joukkoliikennemuotona jopa Yhdysvalloissa, jossa vannottiin vuosikymmenet vain kumipyöräliikenteen nimiin.

Euroopassa EU:n käynnistämä vihreän kehityksen ohjelma eli Green Deal on valtava toimenpidepaketti, jonka tavoite on saada Eurooppa ilmastoneutraaliksi vuoteen 2050 mennessä ja rautatieyhteyksien kehittäminen on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Aasiassa varsinkin Kiina laajentaa ennätyksellisellä nopeudella rautatieverkkoaan.

Ihmisten tottumusten muuttaminen ei kuitenkaan tapahdu hetkessä ja rautatiet joutuvat hakemaan paikkaansa rajussa kilpailussa. Siksi junien suunnittelusta yhä matkustajaystävällisemmiksi ja älykkäämmiksi on tullut keskeinen kilpailutekijä sekä junaoperaattorien keskinäisessä kilpailussa että rautateiden kilpailussa muita matkustustapoja vastaan.

Mika Horelli, Bryssel