Pohjoismaiden veturinkuljettajien ammattiliitojen perinteisessä vuosikokouksessa nousivat esille vaikeiden kansallisten sopimusasioiden lisäksi tärkeitä teemoja kuten rajat ylittävän liikenteen työehdot, pohjoismainen yhteistyö, rautateiden kilpailuttamiset sekä koulutus ja turvallisuusmääräykset.

- Paljon puhuttiin eri yritysten tavoista toimia ja hakea säästöjä. Pohjoismaissa on tavallista enemmän tuomioistuimissa tulkintariitoja ja toisen maan tapahtumat ovat vähän niin kuin kristalipalloon katsoisi: kohta ne on omalla pöydällä jos kyseinen firma toimii samassa maassa, Rautatiealan unionin RAUn puheenjohtaja Tero Palomäki kertoo.

- Erittäin positiivista on että radat, ratojen kunto ja uudet nopeat ratayhteydet ovat joka maassa hyvin pinnalla - nyt myös Suomessa, hän iloitsee.

Palomäki muistuttaa, että Suomella ei ole vielä rajat ylittävää liikennettä toisten pohjoismaiden kanssa, mutta että muilla mailla on.

- Tähän on luotu mallia sosiaalisen polkumyynnin ehkäisemiseksi, jossa liikennöidään 50/50 mallilla eli puolet toisen maan henkilökunnalla. Lisäksi on sovittu yhteisistä työaikamääräyksistä.

- Tämä toimii joidenkin yritysten kanssa todella hyvin ja joidenkin kanssa ei ollenkaan ja yhteistyön tiivistämiselle yhtiötasolla on selkeä tarve ja saattaa olla että lähiaikoina johonkin oveen koputetaan useammasta ammattiliitosta.

Palomäki toteaa, että hyvä konkreettinen yhteistyö hyödyttää suoraan jäseniä.

- Jos esimerkiksi ruotsalainen veturinkuljettaja joutuu ongelmiin Tanskassa tai toisinpäin, avustaa häntä paikallinen ammattiliitto, josta varmasti saa parhaan avun.

Rautatiekilpailu kiristymässä

Palomäki arvioi, että kaikissa maissa kilpailu rautateillä kiristyy.

- Hyvin merkillepantavaa on, että paikallisia tai yksityisiä toimijoita ei kilpailutuksiin edes osallistu. Kaikissa maissa markkinat jakavat suuret valtio-omisteiset yritykset.

- Onko muuta toimialaa kuin rautateiden henkilöliikenne jossa vain valtionyhtiöt kilpailevat keskenään?

Palomäen mukaan Eurooppa on käytännössä jaettu niin, että valtionyhtiöt ovat vaihtuneet toisten valtioiden yhtiöihin.

- Onneksi EU on rauhanliitto eikä kenenkään tarvitse olla huolissaan huoltovarmuudestaan.

- Tässä mielessä tämä Suomessa käytävä EU:n rautatiepaketti neloseen ja kaluston saatavuuteen liittyvä keskustelu vaikuttaa huvittavalta. Ajatella, että suomalaisten veronmaksajien pitäisi ostaa saksalaisten veronmaksajien omistamalle yhtiölle kalusto että kilpailua syntyisi.

Turvallisuuskehitys huolestuttaa

Turvallisuus ja koulutusmääräykset herättivät paljon keskustelua ja kehitys on ollut huolestuttavaa.

- Suomi vaikutti olevan todellinen edelläkävijä sääntelyn purkamisessa ja vastuun ulkoistamisessa viranomaisilta yrityksille, jotta ne voivat säästää kustannuksissa ilman pelkoa sanktioista.

- Kaikki tämä tietenkin EU-direktiivin mahdollistamien rajojen puitteissa ilman kansallista lisäsääntelyä norminpurkutalkoiden hengessä.

Palomäki toteaa, että nämä säästöt näkyy yleensä viiveellä ja pelolla odotetaan mitä tuleman pitää.

- Kokouksessa päätettiin perustaa työryhmää selvittämään maakohtaisia eroja. Jos ne ovat suuria, niin ehkä niillä saadaan päättäjiä herätettyä eikä taas lähdetä onnettomuuksien kautta vasta asioita korjaamaan.