Etelä-Kymenlaakson kaupungit ovat teettäneet selvityksen ”Itäisen rantaradan merkitys tulevaisuuden toimintaympäristössä”. Raportti kuvaa laaja-alaisesti, miten Itäinen rantarata palvelee koko Suomen elinkeinoelämää, kilpailukykyä ja kehittämistä. Se myös tuo esille pandemian vaikutuksesta muuttuneen tilanteen ja tavaraliikenteen yhä keskeisemmän merkityksen. 

Etelä-Kymenlaakson kaupungit toimittavat raportin liikenne- ja viestintäministeriölle, jolle maan hallitus on antanut tehtäväksi laatia selvityksen itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen elinkeinoelämän kuljetusten kehittämisestä ja elinkeinoelämän kilpailukyvyn vahvistamisesta. 

Raportin on tehnyt WSP Finland Oy professori Jorma Mäntysen johdolla. Raportin tilaajat ovat Loviisan, Kotkan ja Haminan kaupungit sekä Pyhtään ja Virolahden kunnat. Itäinen rantarata kulkee Helsingistä Porvooseen, Loviisaan, Kotkaan, Haminaan ja siitä itään. 

Suuret ratainvestoinnit tulee suunnata niin, että niistä on mahdollisimman suuri ja pitkäaikainen hyöty teollisuudelle, kaupalle ja sitä kautta Suomen kilpailukyvylle. 

Suurten ratahankkeiden valmistelu ennen pandemiaa on tehty henkilöliikennettä ja sen nopeuttamista painottaen. Tavaraliikenteeseen on kiinnitetty liian vähän huomiota.  Digitaalisen työkulttuurin yleistyessä lyhyiden matka-ajan säästöjen takia ei ole perusteltua investoida miljardeja euroja rataan. Junaliikenteen täsmällisyyden parantaminen ratojen perusparannuksilla voi johtaa samoihin aikasäästöihin huomattavasti alhaisemmin kustannuksin.

Ratainvestoinnilla voidaan houkutella teollisuusinvestointeja, logistisia investointeja sekä asuinrakentamisen investointeja merelliselle rannikolle lähelle pääkaupunkiseutua. Radan varrella oleva satamien vyöhyke on vetovoimainen sijaintipaikka logistiikkatoiminnoille ja teollisuusinvestoinneille kuten nyt suunnitteilla oleville suuren kokoluokan akkumateriaalitehtaille. 

Itäinen rantarata on koko Suomelle tärkeä ulkomaankaupan rata yhdistäessään Suomen suurimmat vienti- ja tuontisatamat. Sen vaikutusalueella on kaikkiaan viisi satamaa. HaminaKotka on Suomen suurin yleissatama, joka palvelee koko Suomen teollisuutta. Sköldvikin satama Porvoon Kilpilahdessa on Nesteen teollisuussatama, joka palvelee energiateollisuuden raaka-aine – ja tuotekuljetuksia.

Kolmas suuri satama itäisen rantaradan vaikutuspiirissä on Helsingin satama, joka on Suomen kaupan tärkein tuontisatama sekä monipuolinen yleissatama. Itäinen rantarata ja sen varren logistiikkavyöhyke vahvistavat Suomen asemaa Venäjän transitoliikenteessä. 

”HaminaKotka satama on Suomen ylivoimaisesti suurin tavaraliikenteen keskittymä rautateillä. Sillä on perusteltu syy tavoitella mahdollisimman suurta vaikuttavuutta myös valtion infrastruktuuri-investoinneissa. Tällainen vaikuttavuus saavutettaisiin rakentamalla Itäinen rantarata, joka yhdistää kolme Suomen suurinta satamaa eli HaminaKotkan, Sköldvikin ja Helsingin Suomen teollisuuden ja kaupan sekä Venäjän markkinan yhdistäväksi logistiseksi kokonaisuudeksi. Tuloksena olisi eurooppalaisenkin mittapuun mukaan erittäin kilpailukykyinen logistinen keskittymä, HaminaKotka Satama Oy:n toimitusjohtaja Kimmo Naski toteaa. 

Kansainväliset yhteydet ovat Suomen kilpailukyvylle elintärkeitä. Euroopan ja Aasian välisiä tavaravirtoja kuljetetaan tulevaisuudessa yhä enemmän myös rautateitse. Kun Euroopan eteläisemmät kuljetuskäytävät täyttyvät, tarvitaan vaihtoehtoinen pohjoisempi yhteys Euroopan ja Aasian välille. On erittäin tärkeää varmistaa kuljetuskäytävän toimivuus Suomen puolella. Itäinen rantarata on tähän tarkoitukseen hyvin soveltuva ratayhteys.

Pietarin yhteys on tärkeä henkilöliikenteelle Suomen ja Venäjän välillä. Pietarin alue on noin 7 miljoonan asukkaallaan on huomattava kaupan ja teollisuuden keskittymä. Itäinen rantarata muodostaa uuden vaihtoehtoisen yhteyden Allegro-liikenteelle Helsingin ja Pietarin välillä. 

Pääkaupunkiseutu on Suomen suurin työssäkäyntialue, johon Kirkkonummen, Riihimäen ja Lahden suunnat kytkeytyvät rautateillä. Suomenlahden rannikon suuntainen ratayhteys itään puuttuu.  Radalla on merkittävä potentiaali yhdistää rannikkokunnat ja pääkaupunkiseutu työssäkäynnin ja asumisen näkökulmista. Itäinen rantarata avaa uuden nopean yhteyden myös Lappeenrannan alueen teknologiavaltaisille työmarkkinoille.  

Vaikka korona-ajan jälkeen osa työmatkoista korvautuu digitaalisilla yhteyksillä, pääkaupunkiseudun suuri työvoiman volyymi pitää yllä kysyntää kohtuullisen lyhytmatkaiselle työmatkaliikenteelle. Digitaalisilla yhteyksillä korvataan etenkin kaukoliikenteen matkoja: tunnin palaveria varten ei kannata käyttää koko päivää matkustamiseen. 

Itäinen rantarata on tärkeä rautatieliikenteen vaihtoehtoinen yhteys ja Kaakkois-Suomen kuormitetun rataverkon toimintavarmuuden lisääjä. Rautateitä tulee tarkastella rataverkkona, joka toimii kokonaisuutena. Häiriöiden vaikutukset säteilevät koko Suomen rautatieliikenteeseen. Mikään tärkeä yhteysväli ei saa olla ilman vaihtoehtoista yhteyttä eikä poikkeustapauksissa tehtävän kiertomatkan saa olla kohtuuttoman pitkä. Kaakkois-Suomessa on rataosuuksia, joiden haavoittuessa vaikutukset ulottuvat laajasti koko maahan ja myös kansainväliseen liikenteeseen.