Konsulttiyhtiö Proxion uskoo, että raideliikenteen tulevaisuuden ratkaisu on autonominen juna. Yhtiö ryhtyy vetämään kunnianhimoista, parinkymmenen tekniikan alan toimijan yhteishanketta, jonka tavoitteena on synnyttää aivan uudenlaisia palveluita raiteille ja kaksinkertaistaa rautatiekuljetusten määrä.

Proxionin kunnianhimoisena tavoitteena on kaksinkertaistaa rautatiekuljetusten määrä nykyisestä.

- Autonominen liikkuminen kiinnostaa. Eri puolilla maailmaa pohditaan kuumeisesti, kuinka liikennettä saataisiin autonomisemmaksi. Maanteillä, ilmassa ja meriliikenteessä ollaan kehitystyössä jo pitkällä. Vastaavaa ei ole kuitenkaan vielä kehitelty raideliikenteeseen. Proxionin autonomisen junan pilottihanke on merkittävä askel kohti tulevaisuuden raideliikennettä, Proxionin toimitusjohtaja Timo Savolainen toteaa.

Raideliikenteen tulevaisuus on valoisa. Suomen asettamat tiukat ilmastotavoitteet puoltavat vähähiilisen ja sähkövetoiseksi soveltuvan liikkumismuodon kehittämistä. Rautatieliikenne on tämän hetken energiatehokkain tapa siirtää tavaraa maata pitkin.

- Alati kunnianhimoisemmista ilmastotavoitteista huolimatta raiteiden tavaraliikenne ei ole viime vuosina merkittävästi kasvanut. Raiteille tarvitaan uskaliasta, innovatiivista ajattelua, jotta kiinnostavia, kustannustehokkaita ja elinkeinoelämän tarpeita tukevia uusia palveluita pystytään synnyttämään, Proxionin pääomistaja Petri Puikkonen sanoo.

Samalla tavalla pohtii liikenne- ja viestintävirasto Traficomin asiantuntija, yksikönpäällikkö Tomi Anttila, joka painottaa, että vaikka rautatieliikenne on Suomessa EU:n säätelemää, mikään lain pykälä ei estä autonomisen junan kaltaisten uusien palveluiden synnyttämistä.

- Raiteiden ekosysteemiä tulisi avata, jotta uusia, elinkeinoelämän tarpeisiin ketterämmin vastaavia palveluita kyettäisiin entistä laajemmin ensin pilotoimaan ja sitten tuomaan myös markkinoille.

Liike-elämän silmissä raideliikenne saattaa näyttäytyä jähmeänä kokonaisuutena. Autonomisen junan hanke pyrkii muuttamaan tätä mielikuvaa. Raiteiden kuljetuspalveluiden on oltava jatkuvasti yhä dynaamisempia.

- Elinkeinoelämän kuljetustarpeet muuttuvat alituiseen. Raideliikenteen on mukauduttava näihin muuttuviin tarpeisiin. Rautateiden kuljetusketjuihin tarvitaan rutkasti enemmän ketteryyttä. Käytännössä homman pitäisi mennä niin, että aina kun tavaraa saapuu, se liikkuu raiteilla eteenpäin kohti tuotantolaitosta taikka myyntipaikkaa, Puikkonen sanoo.

- Erilaiset innovaatiot ja pilotit synnyttävät hienoja mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. Suomalainen osaaminen kulminoituu vahvasti digitaalisiin palveluihin. Autonominen juna sopii siis mainiosti tähän menestyksekkääseen Suomi-tarinaan, Traficomin johtava asiantuntija Noora Lähde kertoo.

- Raideliikenteen innovatiivinen kehittäminen on avainasemassa, kun tavoitteena on kehittää liikkumista alati vähäpäästöisemmäksi sekä tähdätä raiteiden yhä parempaan käyttö- ja täyttöasteeseen.

Savolainen arvioi, että hankkeen ensimmäinen pilottiyksikkö voisi olla testissä kahden vuoden päästä. Kaupallisen toimijan operoima autonominen juna liikennöisi suljetulla rataosuudella arviolta viiden vuoden sisällä.

- Autonominen juna hyödyttää kaikkia prosessiteollisuuden aloja. Ensimmäisenä uudenlaisia, älykkäitä kuljettamisen palveluja käyttäisi varmasti metsäteollisuus. Autonominen tavaraliikenne operoisi aluksi nimenomaan rannikolla, sataman ja tehdasyksikön väliä.

- Kaikkein kunnianhimoisin tavoite olisi, että autonominen juna kulkisi vielä jonain päivänä halki Suomen, Oulusta Helsinkiin, muun raideliikenteen seassa.

(Kuvassa kaivosyhtiö Rio Tinton autonominen juna Australiassa)